Dialogiin osallistuminen on kokemus, joka on vaikeasti verrattavissa muissa vuorovaikutustilanteissa syntyviin kokemuksiin.

Kolmen viime vuoden aikana dialogeista on tehty kasvavassa määrin yhteenvetoja, joilla on tavoiteltu laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kokosimme yhteen neljän valtakunnallisen dialogisarjan yhteenvedot.

Osallisuudesta puhutaan paljon, mutta harvoin pysähdytään miettimään, mistä se oikeastaan koostuu. Usein ajatellaan, että se on asioihin vaikuttamista. Osallisuutta päätöksiin, jotka itseä koskettavat. Aidossa osallisuudessa on kuitenkin kyse jostain vielä laajemmasta kuin pelkästään itseä koskeviin asioihin vaikuttamisesta.

Listaukseen on koottu Vertaisdialogiin 7.5.2021 osallistuneiden järjestöjen dialogien käyttöyhteyksiä ja aihealueita. Mukana Vertaisdialogissa olivat: Adoptioperheet, Eläkeliitto, Toimihenkilöliitto Erto, Fingo, Pesäpuu, Jyvälän Setlementti, Opintokeskus Sivis, Suomen Punainen Risti, Suomen Vanhempainliitto, Kansainvälinen palokuntanuorten leiri Eldis 22.

Listaukseen on koottu Vertaisdialogiin 5.5.2021 osallistuneiden kuntien dialogien käyttöyhteyksiä ja aihealueita. Mukana Vertaisdialogissa olivat: Hailuoto, Helsingin työväenopisto, Kotka, Kouvola, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku, Tuusula ja Vantaa.

Listaukseen on koottu Vertaisdialogiin 8.6.2021 osallistuneiden ministeriöiden ja valtion virastojen dialogien käyttöyhteyksiä ja aihealueita. Mukana Vertaisdialogissa olivat: Ilmatieteen laitos, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, Opetushallitus, sisäministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE), sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus.

DialogiAkatemia järjesti vertaisdialogit kolmelle eri ryhmälle: ministeriöt ja valtion virastot, kunnat ja järjestöt. Esiin piirtyi valtava kirjo eri yhteyksiä ja aiheita, joihin toimijat dialogia käyttävät. Dialogin käytön laajuus yllätti meidät.

Pidättelystä on pulaa. Vähimmillään pidättely on sitä, että ei päästä suustaan ilmoille tai näppäimistöltään nettiin sitä aivan ensimmäistä reaktiota, mitä jonkun toisen ihmisen sanominen itsessä synnyttää. Parhaimmillaan se on oman kokemuksen jalostamista. Dialoginen keskustelu on oiva mahdollisuus harjoitella tätä pidättelyn hyvettä.

Ensi kuulemalta voi olla yllättävää, että Suomesta leviää maailmalle dialogisia käytäntöjä.

Kaikki kokemuksemme ovat kehollisia. Kokemus ei ole hetkellinen ulkoinen tapahtuma, vaan jatkuvaa elossa olon muuttuvaa moniulotteisuutta. Ihmisnisäkkään kokemus sisältää kaikki inhimillisen kokemisen osa-alueet, ajatukset, tunteet, mielikuvat, uskomukset, muistot, fantasiat, aistihavainnot, kehotuntemukset.

Dialogi on erinomainen keino ennakoida ja luoda tulevaisuutta yhdessä toisten kanssa. Se mahdollistaa tulevaisuuden hahmottamisen laajemmin ja monipuolisemmin kuin mihin ihminen yksin kykenee.

Puhe tässä ja nyt viriävistä kokemuksista vie usein dialogia yllättäviinkin suuntiin.

Dialogi toteutuu yleensä parhaiten kasvokkain käytynä, mutta se onnistuu myös etäyhteyksien välityksellä. Monille keskustelijoille etäyhteyksien avulla toteutettu dialogi tuottaa jonkin verran haasteita ja tukaluutta, mutta se avaa myös uusia mahdollisuuksia.

Mikään keskustelutapa ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Monissa tilanteissa vaaditaan taitoa vaihtaa keskustelemisen tapaa tarpeen mukaan.

Miksi dialogissa on tärkeää puhua kokemuksista? Kuinka dialogin fasilitaattori johdattaa osallistujia kokemuspuheeseen? Mitä ovat kokemukset?

Aretain kouluttajat ja työnohjaajat Anne Kansanaho ja Katriina Lehti avaavat, mitä dialogi on ja miksi mikä tahansa vuorovaikutus tai keskustelu ei ole dialogi.

Kai Alhanen keskustelee Lampan demokratiafestivaaleilla dialogin erityispiirteistä yhdessä Conversation festival LAMPAn johtajan Ieva Morican, kulttuurimanageri Cornelia Reichelin ja ZEIT ONLINEn Philip Faiglen kanssa. Keskustelun fasilitoi Markus Lux Robert Boscch Stiftungista.

”Keskustelu, joka tähtää asioiden ja toisten ihmisten näkökantojen ymmärtämiseen, on välttämätöntä demokratialle. Yhteiskunnallinen dialogi on merkityskeskustelua.”

Kai Alhanen keskustelee Dialogi Demokratiassa -kirjastaan Kalle Haatasen kanssa.

Dialogi demokratiassa -kirjan tekijä, Kai Alhanen Politiikkaradion vieraana.

Miksi demokratia on alituisessa vaarassa typistyä harvainvallaksi tai jopa yksinvallaksi? Miksi keskitetty poliittinen järjestelmä helposti korvaa kansanvallan? Onko Trump arkkityyppinen esimerkki johtajasta, joka kansan edun nimissä pyrkii lisäämään omaa valtaansa?