Toimittaja, tietokirjailija Ani Kellomäki kertoo, millaista on kutsua ihmisiä käymään dialogia tv-kameroiden edessä. Miten luodaan luonteva ja turvallinen tunnelma? Kuinka ottaa puheeksi vaikeat ja herkät asiat? Onko alueita, joille dialogi televisiossa ei voi mennä?

Tiedostimmepa tai emme, ratkomme häpeän kokemusta tai sen välttämistä jatkuvasti itsessämme, toisissamme ja yhteisöissämme. Häpeä ei läheskään aina tunnu häpeältä vaan joltakin kovin ristiriitaiselta. Häpeä on myös tarpeellinen, se kertoo meille rajoistamme. Millaisia ovat häpeäreaktiot? Entä mihin kaikkeen ryhdymme sitä välttääksemme? Mitä olisi häpeän sietokyky yksilöinä ja yhteisöinä?