Dialogikirja on dialogin perusteos. Se ankkuroituu Suomessa 30–40 viime vuoden aikana kehittyneeseen ja eri puolille maailmaa levinneeseen dialogiseen lähestymistapaan.

Kirja sisältää yleistajuisesti ja tiivisti esitettynä kaiken olennaisen, mikä on hyvä tietää dialogin teoriasta ja käytännöstä.

Teos on tarkoitettu kaikille dialogista kiinnostuneille, niin aloittelijoille kuin jo pitkään dialogin parissa toimineille.

Teokseen on otettu mukaan koulutuksissa ja asiakastyössä toivottuja aiheita:

• Mitä on dialogi ja miten se eroaa muista keskustelutavoista?
• Miten dialogi rakentaa ymmärrystä ja luottamusta sekä ruokkii luovuutta?
• Mikä on kokemuspuheen merkitys?
• Millä tavoin dialogeja voi hyödyntää yhteisöissä ja organisaatioissa?
• Dialogin ohjaajan (fasilitaattori) rooli ja vallankäyttö dialogissa.
• Dialogin eri vaiheiden ohjaaminen: suunnittelu, virittäytyminen, syventäminen ja lopetus.
• Ohjausteot: dialogiset kysymykset, hiljaisten huomioiminen, puheen rajoittaminen, tunteet, ristiriidat ja leikillisyys.

Teos valottaa dialogin käyttöä eri elämänalueilla: perheissä, koulussa, työpaikoilla, vapaa-ajan toiminnassa, kansalaisaktivismissa, luovassa työssä ja politiikassa.

Näyteluvut

Luku 1: Mitä on dialogi?
Dialogin määritelmä, Erot muihin keskustelutapoihin, Ymmärrys ja luottamus, Luovuus: asianmukaista leikkiä

Luku 8: Ohjausteot
Dialogia edistävät kysymykset, Hiljaisten huomiointi, Puheen rajoittaminen, Tunteiden käsittely, Ristiriidat, Leikki

Tutustu näytelukuihin tästä.

Tilaus

Voit tilata Dialogikirjan hintaan 30 € (sisältäen alvin ja toimituskulut) osoitteesta toimisto@dialogiakatemia.fi

Tilatessasi viisi tai useamman, saat määräalennuksen.

Into Kustannus 2024, ISBN: 9789523933866

Demokratia vaatii jatkuvaa puolustamista, vahvistamista ja uudistamista. Tämä käsikirja on kirjoitettu niille, jotka haluavat omalla toiminnallaan tai työllään vahvistaa demokratiaa. Katse suunnataan demokraattisiin kohtaamisiin, joilla tarkoitetaan hetkiä ja tilanteita, joissa demokraattiset arvot konkretisoituvat arjessa yhteiskunnan eri kentillä.

Teos hyödyntää keväällä 2022 järjestetyissä Demokratian puolustusdialogeissa syntynyttä aineistoa. Kyseisestä aineistosta hahmottui keskeinen yhteiskunnallisen toiminnan kenttä, jossa suurin osa Suomessa asuvista ihmisistä kohtaa demokraattisen valtion. Kyseessä on yhteiskuntamme laajat julkiset palvelut.

Käsikirja on suunnattu ensisijaisesti julkisten palveluiden ammattilaisille. Työssä syntyvien kohtaamisten demokraattisuus tukee palveluiden tavoiteltujen vaikutuksien saavuttamista. Lisäksi oman työn hahmottaminen ihmisten demokraattisen yhteiskuntakokemuksen vahvistajana voi antaa työhön merkityksellisyyttä.

Teoksen ensimmäisessä osassa lukija johdatellaan demokratian kahden ”kivijalan” eli tasa-arvon ja vapauden äärelle. Nämä demokratian keskeiset arvot kytketään arjen kohtaamisiin tässä hetkessä lainaten niin klassikoita kuin Demokratian puolustusdialogien osallistujia.

Tämän jälkeen kuvataan Demokratian puolustusdialogeissa löydetyt neljä demokratian ”elämänlankaa”. Elämänlangat tarkoittavat laajasti yhteiskuntamme eri alueilla vaikuttavia asioita, joita keskustelijat kuvasivat merkittäviksi demokratian toimimisen kannalta, ja joiden elinvoimasta he toisaalta olivat huolissaan. Tällaisia elämänlankoja ovat osallisuus, luottamus, tieto ja oikeudenmukaisuus.

Käsikirjassa kuvataan, miksi nämä elämänlangat ovat olennaisia demokratian elinvoimaisuudelle, miten ne sitovat yhteen kansalaisten arjen ja valtiolliset instituutiot ja millainen rooli julkisilla palveluilla voi olla elämänlankojen vahvistamisessa.

Käsikirjan kolmannessa osassa esitetään kuusi ”askelta” demokraattisiin kohtaamisiin. Nämä askeleet ovat käytännöllisiä toimintatapoja, joita soveltamalla voimme vahvistaa demokratian elämänlankoja erilaisissa yhteyksissä, jossa tavallisten kansalaiset ja ammattilaiset kohtaavat toisiaan. Askeleet vastaavat myös kysymykseen siitä, kuinka voimme pitää huolta demokraattisista kohtaamisista palveluiden digitalisoituessa.

Olemme hyödyntäneet askeleissa yhtäältä Demokratian puolustusdialogien osallistujien ehdottamia keinoja demokratian vahvistamiseksi ja toisaalta kehitelleet näitä keinoja soveltumaan julkisten palveluiden kohtaamistilanteisiin.

Lopuksi suunnataan katse kohti demokratian tulevaisuushorisonttia. Edessä on haastavia kysymyksiä. Miten toimimme eri yhteiskuntien väliin kasvavien kuilujen suhteen? Kuinka luotsaamme demokratiaa ja mahdollistamme demokraattisia kohtaamisia globaalien kriisien synnyttämässä epävarmuudessa? Mitä demokraattiset kohtaamiset voisivat tarkoittaa suhteessa muihin elollisiin olentoihin yhteisellä planeetallamme?

Lue julkaisu tästä.

Autoetnografinen toimintatutkimus dialogisen toimintakulttuurin kehittämisestä

Eeva Nummen väitöskirja rakentaa ymmärrystä dialogin merkityksestä kokemuksesta oppivassa, inhimillisesti kestävässä organisaatiossa. Väitöskirja poikkeaa lähtökohdiltaan ja tuloksiltaan aiemmasta dialogia käsittelevästä organisaatiotutkimuksesta, jossa dialogi on valjastettu palvelemaan organisaation tehokkuuden ja tuottavuuden tavoitteita. Tutkimuksessa luovutaan sekä teoreettisesti että menetelmällisesti dialogin tehokkuustavoitteesta ja konsensushakuisuudesta, ja pyritään kohti moniäänistä dialogin ihannetta.

Tutkimuksen keskeinen tavoite on rakentaa ymmärrystä siitä, miten dialogi juurtuu organisaation toimintakulttuuriin ja millaista organisaatiota aito dialogi rakentaa. Dialogin hyödyt organisaatiolle on todettu lukuisissa tutkimuksissa, sen sijaan siitä, miten dialogi juurtuu organisaation toimintakulttuuriin ei juurikaan löydy aiempaa tutkimusta.

Empiirisesti tutkimus sijoittuu sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttään, kuuden kunnan ja yhden kuntayhtymän muodostamaan fuusio organisaatioon, jossa tapahtuvaa dialogisen johtamisen ja vuorovaikutuksen juurtumiseen tähtäävää kehittämistoimintaa seurataan kahden ensimmäisen fuusion jälkeisen vuoden ajan. Vastaavaa kehittämistyötä ei tiettävästi ole tehty muissa organisaatioissa.

Menetelmällisesti tutkimus nojaa Deweyn kokemusfilosofiaan. Siinä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla toimintatutkimus, autoetnografia ja dialogi. Tutkimusaineiston muodostavat tutkijan autoetnografinen päiväkirja, 13 tutkimusdialogia, 7 haastattelua sekä 31 käytännön kehittämistyöstä syntynyttä dokumenttia. Uutta ymmärrystä rakennetaan organisaation sisäisen autoetnografisen toimintatutkijan kokemusten, havaintojen, dialogin ja kokemuksesta oppimisen kautta. Dialogi on tässä väitöskirjassa tutkimuksen kohteena oleva ilmiö, mutta sitä käytetään myös aiemmasta poikkeavalla tavalla tutkimusmenetelmänä. Toimintatutkimus on käytännönläheinen, osallistava ja muutokseen pyrkivä tapa tehdä tutkimusta, jonka kautta tulee näkyviin monia toimintakulttuuriin ja muutokseen liittyviä ilmiöitä. Väitöskirjassa kuuluu vahvasti organisaation sisäisen tutkijan autoetnografinen ääni. Tutkimus syventää olemassa olevaa ymmärrystä tutkijan kokonaisvaltaisen, kehollisen kokemuksen suhteesta tutkittavaan ilmiöön organisaatiotutkimuksessa.

Väitöskirja tekee näkyväksi sen, miten dialogi juurtuu kokemuksesta oppimalla yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla, ja sen, kuinka osaaminen syvenee vaiheittain välineellisestä dialogista aitoon dialogiin ja edelleen dialogin syvätasolle. Oppimista tapahtuu yksilö ja yhteisötasolla, sen sijaan organisaatiotason oppiminen hidastuu ja lopulta pysähtyy organisaatiofuusion jälkeen. Dialogi törmää yhtäältä fuusio-organisaation raadollisuuteen, toisaalta vallitsevaan, positivistiseen todellisuuskäsitykseen, ja tuhoutuu törmäyksen vaikutuksesta.

Fuusion jälkeen organisaatiossa vahvistuu tehokkuuspuhe ja mittaamiseen perustuva tosiasioilla johtaminen, samaan aikaan kun jatkuva kiire ja toisiaan seuraavat radikaalit muutokset pirstaloivat ihmisten kokemusjatkumoa. Dialogin synnyttämän tunnesäiliön, puuttuessa kokonaisvaltaiselle kokemuksen käsittelylle ei ole tilaa ja tunteet siirretään sivuun. Tehokkuuden tavoittelun seurauksena kehittymässä oleva organisaatiokulttuuri jää sattuman varaan ja vallitsevien olosuhteiden armoille. Yksilöiden sisäinen ja ihmisten välinen integraatio vaarantuu ja organisaatio traumatisoituu.

Aidossa, tavoitteista vapaassa dialogissa sen sijaan avautuu dialogin eheyttävä voima, joka liittyy yksiön sisäisen ja ihmisten välisen integraation vahvistumiseen. Reflektiivinen dialogi, yhteisten tarinoiden kertominen ja kokonaisvaltaisesta kokemuksesta puhuminen ovat turvallisten ihmissuhteiden rakennusmateriaalia. Olosuhteissa, joissa tällainen toiminta mahdollistuu, rakentuu turvallinen ja tukeva sosiaalinen todellisuus, jossa ihminen pärjää, joka on inhimillisesti kestävä.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, että tehokkuusajattelu estää aidon dialogin juurtumista organisaatioon, jolloin dialogin koko potentiaali jää toteutumatta. Kun organisaatiodialogissa luovutaan tehokkuustavoitteesta ja konsensushakuisuudesta, syntyy tilaa vaihtoehtoisille, haavoittuvuudesta kertoville tarinoille, jotka alkavat rakentaa uudenlaista organisaatiotodellisuutta ja johtajuuskäsitystä. Jatkuvat, tavoitteista vapaat dialogit jäsentävät merkityksellistämisen prosessia organisaatiossa. Niiden kautta kehittyy tietoinen, kokemuksesta oppiva strategia, joka rakentaa inhimillisesti kestävää organisaatiota.

Tutkimus avaa uuden, voimaannuttavasti haavoittuvaa dialogia käsittelevän organisaatiotutkimuksen suunnan ja antaa eväitä dialogisen toimintakulttuurin kehittämiseen.

Lue väitöskirja tästä.

Dialogue and a humanely sustainable organization: An autoethnographic action research on the development dialogic organizational culture

The importance of dialogue for an organization is well known through previous re-search. However, little is known about the process of introducing dialogue into an organization. That is the focus of this thesis.

This research is embedded in a Finnish public social and health care organization that is going through a multi-organization merger, and where dialogic organizational culture is being developed and studied for two years. The research builds on John Dewey’s theory of experience and learning, and combines autoethnography, action research, and dialogue in a compelling way. The research material consists of an autoethnographic research diary, 13 research dialogues, 7 interviews, and 13 docu-ments. The voice of the insider autoethnographic researcher is strong throughout the thesis.

The results show that dialogue is established through learning from experience at individual, collective, and organizational levels, and that dialogic ability deepens from instrumental dialogue to genuine and deep levels of dialogue in the process. In this research learning occurs at individual and collective levels but slows down at the organizational level. Dialogue collides with the brutality of the merger and the positivist perspective on reality.

Continuous radical changes and fact-based management threaten the internal and interpersonal integration of people in the organization. The flow of experience, sense of continuity and meaning are threatened in a serious way. The organization is trau-matized. Genuine, reflective dialogue helps create a space where the sharing of ex-perience and storytelling become possible. Dialogue supports the internal and inter-personal integration of people in the organization. It creates a strategy that learns from experience and builds a humanely sustainable organization.

Syksyllä 2022 järjestetyissä Maahanmuuttodialogeissa keskusteltiin maahanmuutosta lähes 700 ihmisen erilaisista näkökulmista käsin. Sisäministeriön koordinoiman keskustelusarjan lähtökohtana oli lisätä eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä keskustelua ja ymmärrystä maahanmuutosta. Samalla pyrittiin avartamaan maahanmuuton kokonaiskuvaa erilaisten ja eri elämäntilanteissa elävien Suomeen muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden ihmisten kokemusten pohjalta. Dialogeissa tavoiteltiin myös parempaa ymmärrystä siitä, mikä edistää maahan muuttavien kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tämä kooste kuvaa Maahanmuuttodialogien keskustelujen kokonaisuutta, keskeisiä aiheita ja näkökulmia, sekä ennen kaikkea sekä maahan muuttaneiden että Suomessa syntyneiden keskustelijoiden moninaisia kokemuksia maahanmuutosta. Suomen kieleen liittyvät haasteet, tarve päästä mukaan ja kuulua itselle merkityksellisiin yhteisöihin, mielekäs työllistyminen ja seuraavan sukupolven kasvattaminen nousivat dialogien keskeisiksi aiheiksi. Keskustelut tekivät näkyväksi, kuinka erilaisissa tilanteissa elävillä maahan muuttaneilla on erilaisia kysymyksiä ja tarpeita, ja siksi myös kotoutumiseen ja osallisuuteen liittyviin ratkaisuihin kaivataan joustavuutta.

Luottamusta ja osallisuutta synnyttävällä dialogilla voimme luoda parempaa ymmärrystä maahanmuuttoon liittyvistä kokemuksista. Näiden kokemusten ymmärtäminen auttaa meitä yhdessä rakentamaan parempaa lainsäädäntöä, kotoutumispalveluita, yhteisöjä ja arkea Suomessa.

Maahanmuuttodialogit valmisteltiin poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Sisäministeriön lisäksi mukana toteuttamisessa olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, Opetushallitus ja Maahanmuuttovirasto.

Lue julkaisu täältä.

Demokratian puolustusdialogit järjestettiin vastauksena Venäjän hyökkäyssodan nostamaan huoleen demokratian tilasta. Ukrainaan kohdistunut häikäilemätön hyökkäys havahdutti monet huomaamaan, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Sitä on tuettava päivittäin ja uudistettava jatkuvasti. Tähän työhön tarvitaan kaikkia kansalaisia.

Demokratian puolustusdialogeihin osallistui huhti- ja kesäkuussa 2022 62 keskustelunjärjestäjää kunnista kansalaisjärjestöihin ja kansalaisaktiiveista yrityksiin. Osallistujia 71 keskustelussa oli yhteensä yli 500. Dialogeja järjestettiin ympäri Suomea ja ulkomailla, kasvotusten ja etänä.

Keskustelut toivat esiin, että demokratia saa ihmisten elämässä moninaisia sisältöjä ja kytkeytyy niin turvallisuuden ja vapauden tunteisiin, kokemuksiin osallisuudesta, kuin erilaisiin vaikuttamiseen tapoihin. Demokratia valottui dialogeissa lukuisista eri näkökulmista, ulottuen henkilökohtaisista kokemuksista aina aikamme suuriin poliittisiin kysymyksiin. Dialogit osoittivat, että lähes jokainen yksittäinen kansalainen ja yhteisö voi löytää omasta toiminnastaan kiinnekohtia demokraattisen yhteiskunnan vahvistamiseen. Keskusteluissa pohdittiin, mitä demokratia itse kullekin merkitsee, miten se erilaisten ihmisten arjessa toteutuu, mikä demokratiaa uhkaa ja mitä voimme yhdessä tehdä demokratian puolustamiseksi paikallisesti, kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan arvo nousee erityisellä tavalla näkyviin kriisien ajassa. Demokratian puolustusdialogit kiinnittyvät osaksi kansallista henkistä kriisinkestävyyttä tilanteessa, jossa globaalia pandemiaa seurasi laaja turvallisuuskriisi. Dialogit loivat kansalaisille paikkoja kokoontua yhteen käsittelemään rakentavalla tavalla kokemuksiaan ja näkemyksiään demokratiasta. Yhteen tuleminen, toisten kuunteleminen ja asioiden syvällinen pohtiminen on osa demokraattista elämäntapaa. Ennen kaikkea dialogit tuottivat arvokasta kokemustietoa siitä, miten kansalaiset eri puolilla Suomea ja myös muualla maailmassa kiinnittyvät demokratiaan ja kokevat sen tilan.

Demokraattinen yhteiskunta elää ja kehittyy. Mitä kattavammin saamme keskusteluun mukaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia ääniä, sitä paremmat keinot meillä on puolustaa demokratiaa nyt ja tulevaisuudessa.

Lue julkaisu täältä.