Suuri luontodialogi

Maaliskuussa 2022 järjestetyssä Suuressa luontodialogissa keskusteltiin luonnosta, sen merkityksestä ja luontokadon pysäyttämisestä. Keskusteluista laadittu yhteenveto tarjoaa laajan koosteen dialogien sisällöistä ja keskeisistä näkökulmista. Eri puolella Suomea ja erilaisissa yhteisöissä käytyihin 103 dialogiin osallistui noin 800 ihmistä.

Sitran ja DialogiAkatemian järjestämän Suuren luontodialogin tavoitteena oli ymmärtää paremmin suomalaisten moninaisia luontosuhteita ja herättää keskustelua luonnon merkityksestä.

Keskustelujen yhteenveto luo pohjaa Sitran Luontoviisas Suomi 2035 -visiolle, jonka on tarkoitus olla realistinen kuva luontopositiivisesta Suomesta – maasta, jossa luonnon köyhtyminen on saatu pysäytettyä yhteistyöllä.

Dialogiin osallistuneiden ihmisten puhe luonnosta oli rikasta ja vivahteikasta heijastellen inhimillisen kokemuksen koko kirjoa havaintoineen, ajatuksineen ja tunteineen. Keskustelijat kokivat, että Suomessa luonto on keskeinen osa ihmisten elämää. Samaan aikaan tuli näkyville, että ihmisillä on hyvin erilaisia suhteita luontoon.

Luontokatoa pohdittiin keskusteluissa monista eri näkökulmista, arkisista havainnoista koskien elonkirjon kaventumista aina planetaarisen mittakaavan ekologiaan. Keskusteluiden keskeiset teemat olivat suomalaisen luontosuhteen rakentuminen sekä luontokadon pysäyttämistä estävät ja sen mahdollistavat tekijät.

Suomalaista luontosuhdetta käsiteltiin keskusteluissa aistien ja tunteiden, turvallisuuden ja pelon kokemusten, rauhoittumisen ja haltioitumisen sekä työn ja elinkeinojen kautta. Luontokadon pysäyttämistä estävät keskustelijoiden mukaan elonkirjon kiihtyvä kaventuminen, ahneuden ja ylikulutuksen yhteiskunta, vastakkainasettelut, paikallisen ja globaalin eriarvoisuuden seuraukset sekä systeemiymmärryksen, visioiden ja vaikutuskeinojen puute. Samaan aikaan keskustelijat uskovat, että luontokato voidaan pysäyttää vaalimalla rikasta luontosuhdetta läpi ihmisten elämän, tekemällä tietoisia arjen valintoja, edistämällä pitkäjänteistä tutkimus- ja vaikuttamistyötä, popularisoimalla tietoa ja luomalla taidetta. Monet keskustelijoista toivovat, että Suomi toimisi luontokadon pysäyttämisessä edelläkävijänä kriisienkin keskellä.

Suuri luontodialogi tekee näkyväksi, että meissä jokaisessa elää rinnakkain erilaisia, välillä jännitteisiäkin luontosuhteita. Luontosuhteemme kehittyvät kokemustemme, olosuhteidemme, elämäntilanteidemme ja ymmärryksemme muutosten mukana. Dialogit lisäsivät keskustelijoiden ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja luontokatoon vaikuttavista tekijöistä, sekä toisten ihmisten erilaisista näkökulmista ja omista kokemuksista. Yhtä lailla keskustelut tarjosivat osallistujille mahdollisuuden etsiä luontosuhteilleen sanoituksia ja muotoja, jotka tukevat heidän omaa toimijuuttaan. Dialogit nähtiinkin yhtenä tärkeänä ja uutena keinona toimia yhdessä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Mitä paremmin ymmärrämme ihmisten erilaisia luontosuhteita ja niihin liittyvää tahtoa toimia, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on yhdessä pysäyttää luontokato. Ymmärrystä ja luottamusta vahvistavaa dialogia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla paikallisyhteisöistä globaaliin päätöksentekoon, jotta luontokadon pysäyttämisessä voidaan onnistua.

Lue julkaisu täältä.

Kirjoittajasta

KTT Elina Henttonen (Valtaamo Oy), TT, FM Kai Alhanen ja Janne Kareinen (Aretai Oy/DialogiAkatemia) ovat kokeneita tutkijoita ja dialogin ammattilaisia, joilla on monipuolinen kokemus laadullisesta analyysista sekä dialogien fasilitoinnista, dialogiosaamisen kouluttamisesta ja dialogimenetelmien kehittämisestä Suomessa ja kansainvälisesti.

Poikkeusajan dialogit

Poikkeusajan dialogit olivat laaja dialogisten keskustelujen sarja, jonka kautta luotiin ymmärrystä elämästä pandemian aikana. Tämä julkaisu kuvaa Poikkeusajan dialogien laajan tapausesimerkin kautta dialogin merkitystä ja mahdollisuuksia osallisuuden ja luottamuksen rakentamisessa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vuosina 2020–2021 järjestettiin lähes 300 Poikkeusajan dialogia, joihin osallistui noin 2 100 keskustelijaa. Kuka tahansa saattoi järjestää dialogin, ja mukaan liittyikin yli sata järjestäjää ympäri Suomen, yhteiskunnan eri alueilta.

Monet yli kahdesta tuhannesta osallistujasta kertoivat keskustelun lisänneen ymmärrystä, kasvattaneen luottamusta ja luoneen toivoa tulevaan. Poikkeusajan dialogit tarjosivat lisäksi tärkeää tietoa, jota käytettiin muun muassa koronaan liittyvässä valmiustyössä ja hallintopolitiikan ohjauksessa.

Eri ikäisten, erilaisissa elämäntilanteissa elävien ja eri yhteiskunnallisia ryhmiä edustavien ihmisten kokemuksista koostuva dialogiaineisto tarjoaa ainutlaatuisen näkymän poikkeusajan arkeen, huoliin ja toiveisiin.

Keskustelujen kautta hahmottuvat pandemian vaikutukset ihmisten välisiin suhteisiin, poikkeustilanteen näkyväksi tekemä eriarvoisuus ja eronteot, muutokset arvoissa sekä luottamuksen ja epäluottamuksen kokemukset.

Lisäksi julkaisussa esitellään ensimmäinen versio kansallisen dialogin mallista: uudenlainen tapaa synnyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua kansalaisten, viranomaisten ja päättäjien välillä.

Lue julkaisu täältä.

Kirjoittajasta

KTT Elina Henttonen on dialogiin ja laadulliseen analyysiin perehtynyt tutkija ja kouluttaja, ja Valtaamo Oy:n perustaja. Elina on osallistunut Poikkeusajan dialogeihin keskustelunohjaajana sekä kuukausittain tehtyjen keskustelukoosteiden laatijana.

Demokraattinen perintömme

Miksi tasa-arvo on vapauden edellytys? Mikä on perustuslain tehtävä? Miksi oikeusvaltion toiminta ei ole mielipidekysymys? Onko kansa demokratian pahin vihollinen?

Demokraattinen perintömme on jokaisen kansalaisen käsikirja. Se valottaa kansanvallan perusajatuksia ja tarjoaa työkaluja sen puolustamiseen ja kehittämiseen.

Demokratia ei ole poliittinen idea muiden joukossa vaan erilaisten älyllisten ja käytännöllisten oivallusten kudelma, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Se ei myöskään ole pelkkä valtiomuoto vaan kansalaistten elämäntapa ja taito. Demokratiaa pitää opetella ja toteuttaa aktiivisesti, jotta se pysyy elävänä.

Teoksessa esitellään yhteiskuntamme arvojen ja instituutioiden taustalla olevia ideiota, jotka on ymmärrettävä voidakseen käydä keskustelua sen ydinkysymyksistä.

Vastapaino 2017, ISBN 978-951-768-589-4

Kirjan voit ostaa täältä.

Kirja löytyy myös kirjastoista.

Dialogi Demokratiassa

Demokraattinen yhteiselämä edellyttää kansalaisilta kykyä vuoropuheluun. Monimutkaisissa ja monikulttuurisissa yhteiskunnissa ihmisten on kuitenkin yhä vaikeampi ymmärtää toisiaan. Demokratian tulevaisuuden turvaamiseksi taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kriisien keskellä tarvitaan yhteistoimintaa, jonka ytimessä on dialoginen keskustelu.

Dialogi demokratiassa -teos osoittaa vuoropuhelun välttämättömyyden katoavan kansanvallan pelastamiseksi. Filosofian perinteestä ammentaen teos esittelee dialogin edellyttämiä kykyjä. Samalla luonnostellaan uudenlaista osallisuustajun kansalaishyvettä, jonka omaksuminen voi elvyttää demokratian sen nykyisestä tilasta.

Teos näyttää, että yhdessä virittäytyminen, kuvitteleminen, harkinnan harjoittelu ja uskallus heittäytyä leikkiin voivat yhdistää ihmisiä yllätävin tavoin.

Gaudeamus 2016, ISBN 978-952-495-394-8

Kirjan voit ostaa täältä.

Kirja löytyy myös kirjastoista.

Kirjoittajasta

Kai Alhanen on tutkija ja kouluttaja Aretai Oy:ssä sekä DialogiAkatemian johtaja.

John Deweyn Kokemus-filosofia

Mitä on kokeminen? Miten ihminen voi oppia kokemuksistaan? Millä tavoin ihanteet syntyvät? Millaista on aito demokraattinen yhteiselämä?

John Deweyn (1859–1952) omintakeinen filosofia on herättänyt uutta kansainvälistä mielenkiintoa viime vuosikymmeninä. Hän pyrkii purkamaan länsimaista ajattelua hallinneita vääristyneitä kahtiajakoja luonnon ja kulttuurin, mielen ja ruumiin, faktojen ja arvojen sekä yksilön ja yhteiskunnan välillä. Etenkin Deweyn käsitys inhimillisestä kokemuksesta on näissä pohdinnoissa tärkeä.

Teos tuo raikkaan ja ajankohtaisen filosofisen tuulahduksen viime vuosisadan alusta. Se on kattava yleistajuinen johdatus Deweyn ajatteluun, ja sitä voivat hyödyntää niin filosofit, kasvatuksen ammattilaiset, yhteiskuntatieteilijät, luonnontieteilijät, teologit, taiteentekijät kuin yhteiskunnalliset vaikuttajatkin.

Gaudeamus 2013, ISBN 9789524952835

Kirjan voit ostaa täältä.

Kirja löytyy myös kirjastoista.