Järjestöt – Vertaisdialogin listaus

Listaukseen on koottu Vertaisdialogiin 7.5.2021 osallistuneiden järjestöjen dialogien käyttöyhteyksiä ja aihealueita. Mukana Vertaisdialogissa olivat: Adoptioperheet, Eläkeliitto, Toimihenkilöliitto Erto, Fingo, Pesäpuu, Jyvälän Setlementti, Opintokeskus Sivis, Suomen Punainen Risti, Suomen Vanhempainliitto, Kansainvälinen palokuntanuorten leiri Eldis 22.

Kuten listauksista näkyy eri organisaatiot ovat ottaneet dialogia käyttöön hyvin erilaisissa yhteyksissä ja laajuudessa ja suuri osa Vertaisdialogien antoisuudesta muodostuikin juuri tästä. Listauksesta puuttuu osa tiedoista ja täydennämme sitä mahdollisuuksien mukaan.

Laaja yhteenveto Vertaisdialogeista ja niiden sisällöistä löytyy tästä.

Adoptioperheet

  • Dialogisia elementtejä on käytetty erilaisissa tapahtumissa, jäsenten osallistamisessa, työyhteisössä nykytilanteen kartoituksessa ja tulevaisuuden pohdinnassa.

Tulossa

  • Ensimmäinen Erätauko-keskustelu (2021)

Autismiliitto ja ADHD-liitto

  • Dialogi aiheesta ”Neuropsykiatristen oirekuvien varhainen tunnistaminen Oulussa” paikallisyhdistysten ja muiden osallistujien kanssa. (2021)

Cultura-säätiö

  • Dialogisuutta viedään kaikkiin Cultura-säätiön ohjelmiin ja toimintaan (2018-2022)
  • Poikkeusajan dialogit venäjän kielellä, 7 kpl (2020)
  • Erätauko-perehdytys englannin kielellä osana Enact-hankkeen fasilitaattorikoulutusta, yli 60 osallistujaa Isosta-Britanniasta, Espanjasta, Turkista ja Suomesta (2021), koulutettavat hyödyntävät menetelmää työpajoissa, yli 40 työpajaa
  • Erätauko-dialogi englannin kielellä osana MeM-hanketta (2021)
  • Venäjänkielinen Erätauko-koulutus osana CulturaTalk-dialogikoulua (2021)
  • Erätauko-perehdytys venäjän- ja arabiankielisille fasilitaattoreille (2021), koulutettavat järjestävät viisi venäjänkielistä ja viisi arabiankielistä dialogia
  • Erätauko-dialogit Näkymätön norsu -keskusteluklubin tapaamisissa, 8 kpl (2021)
  • Erätauko-dialogit Venäjänkieliset vanhemmat kasvatuskumppanuuden osapuolena -hankkeessa, 3 kpl (2021)

Eläkeliitto

  • Dialogista on tullut organisaation työskentelykulttuuri. (2018-2021)
  • Paljon dialogeja ja dialogisia elementtejä eri yhteyksissä. (2018-2021)

Toimihenkilöliitto ERTO

  • Poikkeusajan dialogit, viisi dialogia jäsenille, aiheina mm. lomautusaallon aiheuttamat tuntemukset, työssäjaksaminen ja uupuminen työssä. (2020-2021)
  • Luottamusmieskoulutuksen yhteydessä Erätauko-mallilla toteutettu paneelikeskustelu. Pointtina oli toteuttaa paneelikeskustelu modernilla tavalla ja toisaalta myös nostaa Erätauko-menetelmä itsessään henkilöstönedustajien tietoisuuteen. (2021)
  • Liiton toimiston dialogi korona-exitistä (2021)

Tulossa

  • Jäsenille kasvokkaisia dialogeja

Fingo

  • Erätauko-dialogi ja Erätauko fasilitaattorin koulutus Mahdollisuuksien torien paikalliskoordinaattoreille.
  • Erätauko-dialogi Joensuun paikallisille järjestötoimijoille.
  • Poikkeusaikojen dialogeja kolme kappaletta, yksi oman organisaation henkilökunnalle ja kaksi Mahdollisuuksien tori -koordinaattoreille.

Pesäpuu

  • Dialogeja ja dialogisia elementtejä eri yhteyksissä:
  • Osana erilaisia lastensuojeluun liittyviä kehittämisprosesseja.
  • Lastensuojelun sijaishuollossa olevien kanssa esim. nuorten väkivaltakokemuksista puhuminen, nuorten ja päättäjien väliset keskustelut.
  • Poikkeusajan dialogit -konsepti muokattiin osaksi sijaishuollon onnistumisia käsittelevää Sijaishuollon juhlapäivää ympäri Suomea (2021)

Jyvälän Setlementti

  • Erätauko-dialogeja Yhdessä ja yhteisöllisesti – oppivat yhteisöt -hankkeen yhteydessä: työttömille laavulla: Kokemukset voimavaraksi ja osaaminen esille! ja Huhtasuon alueen toimijoille: Osaaminen esiin ja yhteiseen käyttöön! (2021)
  • Erätauko-keskustelusta sovellettuja Penkkiporina-keskusteluhetkiä, 3 kpl, aiheita mm: oppiminen, rohkeus, yhteisö, osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Erätauko-keskustelusta Penkkiporinat erosivat tiiviytensä lisäksi siten, että keskustelun loppupuolella peilasimme keskustelua improvisaatioteatterin keinoin. Tästä peilaamisesta seurasi myös jatkokeskustelua. (2020-2021)
  • Erätauko-keskustelut Osallistavia kohtaamisia, yhteistä kasvua -hankkeen kehittämisryhmän tapaamisissa, teemat: kohtaamistaidot, yhteisöllisyys ja osallisuus. (2021)
  • Dialogisen työskentelyn demot kumppanuushankeen loppuseminaarissa ja Jyvälän opettajakokouksessa.

Opintokeskus Sivis

  • Erätauko-koulutuksissa, sisäänrakennettu dialogi, 10 kpl (teemoina kestävä elämä, demokratia, vuodenajat, elämäntehtävä, vanheneminen, vapaa-ajanharrastusten merkitys)
  • Poikkeusajan dialogit: Elämä järjestöissä poikkeusajan Suomessa, 4 kpl
  • Erätauko-viikko, teemoina järjestökoulutuksen merkitys ja kansalais- ja järjestötoiminnan tulevaisuus Suomessa, 2 kpl
  • Erätauko-keskustelut teemoina hyvinvointi (2 kpl), osaaminen näkyviin (2 kpl)
  • Osaamiskeskus Kentauri -hankkeessa, Erätauko-keskusteluja muutoksista nuorisojärjestökentällä sekä tulevaisuusnäkymistä, n. 10 kpl
  • Kahdessa toiminnanjohtajien verkostossa Erätauko-keskustelut Koronan vaikutuksista yhdistyksen johtamiseen ja tulevaisuuden näkymiin, 2 kpl
  • Siviksen sisäisiä Erätauko-keskusteluja koko henkilökunnalle: teemoina sivistys (1 kpl); kestävä elämä (1 kpl); osaaminen näkyviin (1 kpl)
  • Erätauko-keskustelun elementtejä hyödynnetty myös mm. ryhmäkehityskeskusteluissa ja työviretuloksista keskusteltaessa.

Suomen Punainen Risti

  • Dialogeja työpajoissa, tapahtumissa, kokouksissa ja osana strategiatyöskentelyä
  • Dialogisia elementtejä otettu eri tilanteisiin: pyydetään liittymään, kysytään joltakulta suoraan
  • Kehitysyhteishankkeiden suunnittelu Suomessa ja kansainvälisesti
  • Kansainvälisen koulutuksen suunnittelu ja toteutus
  • Kumppanijärjestön suunnittelun tukeminen, tavoitteenasettelu, ongelmakohtien löytäminen
  • Suunnittelupäivien työryhmien työskentely
  • Koulutettu noin 70 suomen- että ruotsinkielistä ohjaajaa ympäri Suomea. Seuraavaksi koulutetaan vapaaehtoiskenttää.

Suomen Vanhempainliitto

  • Toimiston sisäiset keskustelut ja kehittämistyö
  • Yhdistyksille järjestettävät tilaisuudet, dialogisuuden elementtejä lähes aina mukana (esim. rakentavan keskustelun pelisäännöt, tms.). Sekä livenä että etänä järjestettävissä tilaisuuksissa.
  • Järjestön liittokokouksessa osana strategian tai toimintasuunnitelman käsittelyä
  • Julkisina dialogeina messutapahtumissa (esim. Educa-tapahtumassa julkinen dialogi kodin ja koulun yhteistyössä, osallistujana mm. opetusministeri)
  • Kodin ja koulun/päiväkodin yhteistyön kehittämisen välineenä; vinkkaamisia vanhempaintoimijoille ja opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille
  • Vaikeiden aiheiden käsittelyn välineenä kuntatasolla (esim. sisäilmateema)
  • Kaikissa järjestämissämme ammattilaisten täydennyskoulutuksissa dialogisuus on kantava ajatus.
  • Toimiston henkilöstöstä suurin osa on saanut dialogisuuteen tai Erätauko-menetelmään liittyvää koulutusta.

Muuta

  • Mukana Erätauko-säätiön kouluun liittyvän työn kehittäjäryhmässä.

Kansainvälinen palokuntanuorten leiri Eldis 22

  • Kahdessa tapaamisessa leiriläisten kanssa

Tulossa

  • Leirin suunnittelussa Erätauko-dialogeja, että saadaan syvennettyä ymmärrystä siitä, miksi palokuntalaiset (nuoret ja aikuiset) osallistuvat leirille.
  • Leirillä nuorille ”Erätuli”-dialogi sekä pelastustoimen johdon ja nuorten välinen dialogi/ tulevaisuustaajuus-työpaja.
  • Suunnitteilla fasilitaattorikoulutusta ennen leiriä ja ehkä myös leirillä.

Kunnat – Vertaisdialogin listaus

Listaukseen on koottu Vertaisdialogiin 5.5.2021 osallistuneiden kuntien dialogien käyttöyhteyksiä ja aihealueita. Mukana Vertaisdialogissa olivat: Hailuoto, Helsingin työväenopisto, Kotka, Kouvola, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku, Tuusula ja Vantaa.

Kuten listauksista näkyy eri organisaatiot ovat ottaneet dialogia käyttöön hyvin erilaisissa yhteyksissä ja laajuudessa ja suuri osa Vertaisdialogien antoisuudesta muodostuikin juuri tästä. Listauksesta puuttuu osa tiedoista ja täydennämme sitä mahdollisuuksien mukaan.

Laaja yhteenveto Vertaisdialogeista ja niiden sisällöistä löytyy tästä.

Hailuoto

  • Dialogisuus on yksi johtamisen keskeinen väline ja aktiivisesti käytössä työyhteisöjen arjen käytänteissä ja palavereissa.
  • Dialogit työyhteisöissä, työn kehittäminen ja ihmisten välisten suhteiden tarkastelu (teemoina: talous, hyvinvointi, yrittäjien välisen yhteistyön edistäminen)
  • Järjestöjen kanssa avustusten hakemisen kriteereistä ja tilojen käytöstä
  • Erätauko-menetelmällä keskusteluja käyty noin 10 kpl

Helsingin työväenopisto

  • Erätaukoja tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisessä. 7 kpl, yksi suomeksi, yksi englanniksi, yksi henkilökunnalle ja neljä arabian- ja somalinkielisille vertais- ja kotivanhempien ryhmille.

Kotka

  • Dialogeja kasvokkain ja Teamsin väityksellä:
    • Asiakasasioissa (yksittäiset oppilaat)
    • Ryhmä- ja luokkadialogit: nivelvaiheissa, hyvä luokkahenki, hyvä kaveruus yms. osassa jatkettu teemaa opettajien ja huoltajien dialogeissa
    • Vanhempainillat: kiusaaminen, tunnetaidot yms.
    • Esiopetuksesta ekalle luokalle: yhteinen ilta lapsille ja vanhemmille, teemana Hyvä ja turvallinen ekaluokka, vanhemmat dialogissa, lapset teemaan liittyvällä temppuradalla (dialogin kolme kysymystä oli työstetty etukäteen eskarin arjessa), lopuksi yhteinen suunnitelma
    • Työyhteisödialogit: kehittämistä ja suunnittelua, mm. päiväkodin johtajat, rehtorit, varhaiskasvatuksen hallinto
    • Nyt kuullaan 5v., 2.-, 5.- ja 8.- luokkien oppilaita sekä lukion 2. vuoden opiskelijoita dialogisin menetelmin osana Unicefin lapsiystävällinen kunta -prosessia.
  • Dialogiosaaja: koulutusta varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja opetustoimen vastuualueelle

Kouvolan kaupunki & Kymsote

  • Määrällisesti paljon dialogeja noin neljän vuoden ajan. Pääpaino on ollut käytännön tarpeisiin perustuvassa työyhteisöprosessien luomisessa, kehittämisessä ja ohjaamisessa.
  • Dialogivalmennukset henkilöstölle
  • Dialogiosaajien koulutukset
  • Asiakasdialogit-tulevaisuuden muistelu/ lastensuojelu
  • Asukaskuulemiset/ tilatekninen
  • Dialogiset työyhteisöprosessit/ ikäpalvelut, aikuissosiaalityö, yhteisöpalvelut, varhaiskasvatus, erityisvarhaiskasvatus
  • Dialogiset työyhteisöjen suunnittelupäivät/ ikäpalvelut ja taloushallinto
  • Yhteiskuuleminen/ työhyvinvointitiimi ja työsuojelutiimi
  • Johdon dialogit
  • Avainhenkilöiden (esihenkilöt) sparraavat dialogit ja vertaisryhmät
  • Luokkadialogit ja vanhempainillat
  • Kevan hankkeessa työ painottui työhyvinvoinnin näkökulmaan.

Oulu

  • Osana vuorovaikutussuunnitelman laatimista Erätauko-menetelmän koulutus henkilöstölle ja mukana olleille sidosryhmien edustajille. (2019)
  • Osana avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa 2021-2023 elämänkaariverkostolle dialoginen tapaaminen liittyen kokemusasiantuntijuuden toteutumiseen osana kaupungin palvelujen kehittämistä. Syksyllä tilaisuuksia tulossa lisää. Dialogista saadut koosteet ovat osa suunnitelman osa-alueiden arviointia.
  • Useita dialogisia tilaisuuksia, mm. osana kaavahankkeita ja tulevaa asuntomessualuetta.
  • Osana Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 hakemusasiakirjan valmistelua dialogeja mm. yhdenvertaisuuden teemasta vähemmistöjen edustajille.
  • Sitran hankkeissa, kuten Nuorten politiikkakoulu ja Kirjastoista kansanvallan foorumeita on toteutettu useita dialogisia tilaisuuksia hankkeiden kohderyhmille ja asukkaille.

Tulossa

  • Dialogikoulutusta luottamushenkilöille ja henkilöstölle Hyvin sanottu -hankkeen kautta

Rovaniemi

  • Dialogista toimintatapaa yli 20 vuotta.
  • Verkostokoordinaattorin tehtävänkuvana osallisuuden ja dialogisen vuorovaikutuksen edistäminen, toteuttaminen ja kouluttaminen kaupungin organisaatiossa. 2014-2019 verkostokoordinaattoreita oli kaksi ja dialogeja tilattiin sekä toteutettiin vilkkaasti. Lukumääräisesti vilkkaimpina vuosina, dialogisia tilaisuuksia toteutettiin toista sataa vuodessa. Verkostokoordinaattoreiden lisäksi käytettävissä on ollut oman työn ohella toimiva laaja verkostokonsulttipankki. Nyt ollaan siirtymässä n. 10 henkilön aktiivirinkiin, joiden tehtävänkuvaan kirjataan fasilitointi poikkihallinnollisesti koko organisaatiossa (6 tuntia/kk). Koko verkostoyhteisölle teemadialogi 2-3 kertaa vuodessa. Toimintakentän painotus vaihtelee vuosittain.
  • Kouludialogeja (20-30 vuosittain)
    • Luokkadialogeja tilattiin parin vuoden aikana runsaasti, lähes viikoittain. Nyt tilataan harkitummin ja räätälöidymmin. (10-15 vuodessa)
    • Painotus on siirtynyt perhedialogeihin. Niissä keskitytään pienimmän oppilasryhmän, heidän perheiden ja koulun henkilöstön vuoropuheluun. (n. 5-10 vuodessa)
    • Vuorovaikutteisia vanhempainiltoja, joissa myös oppilaat ovat mukana. (3-5 vuodessa)
  • Työyhteisöjen dialogiset työpajat (10-20 vuosittain)
    • Muutosprosessit ja uudelleen organisoituminen, tehtävänkuvien muutos.
    • Yhteistyöverkostot, yhteyspinnat, palvelupolkujen selkeyttäminen asiakkaan näkökulmasta.
    • Uusien työkäytänteiden luominen (useimmiten kytkeytyy työhyvinvoinnin tukemiseen).
    • Uusien yksiköiden perustamisprosessi, henkilöstön osallistuminen jo tilojen suunnitteluvaiheessa > toimintakulttuurin rakentuminen.
    • Tuki dialogiselle esimiestyölle, suunnittelu ja kehittäminen, perehtyminen.
  • Kaupunkistrategia (n. 10 vuodessa)
    • Työryhmässä mukana osallisuuden erityisasiantuntija ja verkostokoordinaattori sekä viestinnän sisällöntuottaja.
    • Kaupungin johtoryhmän dialogi
    • Johtoryhmän ja hallituksen dialogi
    • Hallituksen iltakoulu (edellisten lisäksi virkamiehistöä)
    • Valtuustoseminaari
    • Prosessi etenee sidosryhmiin, henkilöstöön jne. Kuntalaisten visiointia on kuultu ja huomioitu kaupunkibrändiä laadittaessa.
  • Työhyvinvointi (n. 20-30 vuosittain)
    • Työhyvinvointikyselyjen tulosten palaute ja jatkosuunnitteluvaiheen vuorovaikutukselliset työpajat henkilöstölle.
    • Työyhteisöjen ja tiimien kriisiytyneet tilanteet, kartoittava kaikkien näkökulmien kuunteleminen, yhteisestä jatkossuunnitelmasta sopiminen.
    • Tilannetyönohjaus eli työn akuutin tai pidempään jatkuneen kuormituksen keventäminen, yhdessä voimaantuminen (työnohjauksellinen 1-3 kertaa)
    • Työlähtöisen selvityksen (tai muun kyselyn/tahon) perustella käynnistetyt työyhteisön kehittämisprosessit, joissa kytkeytyy työhyvinvointi ja työn sujuvuus yhdeksi kokonaisuudeksi.
    • Vertaistyöpajat esimiehille, osallisuusvalmennukset (suunnitteilla syksylle 2021)
  • Avoimet kuntalaistilaisuudet, osallisuuden mahdollistaminen
    • Palveluverkon alueellinen kehittäminen (koulupalvelut, asukkaiden työpaja
    • Koulun/monitoimitilan rakentaminen alueelle
    • Koulujen lakkauttamiseen liittyvä lakisääteinen kuuleminen
    • (kuntalaisten ja virkamiesten hyvän keskustelun mahdollistaminen)
    • Alueellinen, kaupunginosan kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa
    • Kansalaisfoorumit esim. “Hyvää elämää ikäihmisille” ja “Muistifestarit”

Tampere

  • Dialogia on käytetty seuraavissa teemoissa:
    • Ilmasto ja kestävä kehitys
    • Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen
    • Vammaisasiat
  • Poikkeusaikojen dialogit
  • Osallisuustyö
  • Kuntalaiskuulemiset
  • Esimiesdialogit
  • Noin 10-20 kpl

Turku

  • Erätaukomenetelmän  käyttöön on koulutettu kehittämispalveluiden henkilöstöä ja asiakaslähtöisen kehittämisen verkosto, joka koordinoi käytäviä dialogeja ja kouluttaa henkilöstöä jatkossa. Dialogeja ei ole vielä aloitettu, mutta fasilitointipalveluja on tarkoitus tarjota organisaatiolle käytettäväksi erilaisissa tilaisuuksissa.
  • Koulutettuja on noin 100 ja toimialat kattavasti koulutetaan tämän vuoden aikana sata henkilöä lisää.
  • Tarkoituksena on tukea organisaatiomuutosprosessia vuoropuhelua lisäämällä niin, että dialogi ei jää vain menetelmäksi, vaan toimii tukena organisaatiokulttuurin muutoksessa ja muuttuu olemisen tavaksi ajan kuluessa.

Tulossa

  • Teemoja, joista dialogeja on tarkoitus käydä: rakenne ja toiminnan ohjaus, yhteistyö, asiakaslähtöisyys, kulttuuri.
  • Toimialat rakentavat omia dialogejaan omien teemojensa ympärille, keskiössä asiakaslähtöisyys.
  • Dialogeja on tarkoitus käydä henkilöstön kesken, oman toiminnan kehittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä asiakkaiden, mm. nuorten kanssa.
  • Tykkää Turkulaisesta -kokonaisuudella käynnistetään kansalaisdialogit.

Tuusula

  • Sisäilmadialogi kunnan sisäilmatyön luonteen ja kurssin muuttamiseksi
  • Vanhempainyhdistysten dialogi kodin ja koulun yhteistyöstä
  • Kunnan eri toimialojen johtoryhmien yhteiskokous, tutustuminen dialogiin menetelmänä
  • Oppilaiden dialogit yhteisöllisyydestä ja me-hengestä koulu- ja luokkayhteisössä osana Kouluterveyskyselyn tulosten käsittelyprosessia
  • Erätauko-menetelmän koulutuksellinen johdanto ja Erätauko-keskustelu sivistyksen esimiehille, teemana hyvinvointi
  • Dialogi ja Erätauko osana laajaa Uutta koulua -kehittämiskokonaisuutta tukemassa koulujen johtoryhmien työskentelyä.
  • Työyhteisödialogeja, joissa mukaan yleensä oman työyhteisön jäseniä. Erätauko-koulutuksissa mukana olleet toteuttaneet monia. Aiheina mm. hyvinvoinnin tukeminen, työrooli, työn muutokset koronan myötä.
  • Osallistumisia poikkeusajan dialogeihin: esimiehet, työyhteisöt, eri ikäiset oppilasryhmät.
  • Järjestödialogeja: liikuntajärjestöt, lapsi- ja perhejärjestöt, kulttuurijärjestöt, sote-järjestöt, ikäihmisten järjestöt
  • Ison koulutyöyhteisön verkkodialogi koulun arvoista arvojen valinnan tueksi
  • Lukiotyöyhteisön koulutuksen yhteydessä dialogi uuden oppimisympäristön toimintakulttuurin tueksi
  • Kunnanhallituksen seminaari toimintaympäristön muutoksista
  • Sivistyksen esimiehille kestävä tulevaisuus -dialogi yhteisen teeman kehittämisen tueksi palvelurajat ylittäen
  • Pilottina osana Kaikille yhteinen koulu -hankkeen lasten ja nuorten kuulemista inkluusiosta

Muuta

  • Erätauko-ohjausryhmän neljä jäsentä koordinoivat Erätauko-fasilitaattoreiden verkostoa:
  • 20 hengen dialogikoulutus eri toimialoilta kootulle kiinnostuneiden porukalle
  • Koulutetuilla dialogikokeiluja omissa työyhteisöissään
  • Koulutettujen tapaamiset 4 kertaa vuoden aikana
  • Mukana Hyvin sanottu -hankkeessa

Vantaa

  • Dialogisia menetelmiä hyödynnetty mm:
    • Sosterin suunnittelu- ja kehittämistehtävissä
    • Asiakasasioissa
    • Kasvatuksen ja oppimisen puolella ns. kouludialogeina
  • Erätaukoja kaupunkikulttuurin toimialalla
  • Kaksi Erätauko-koulutusta sosterin puolelle

Tulossa

  • Erätauko-koulutuksia lisää

Ministeriöt ja valtion virastot – Vertaisdialogin listaus

Listaukseen on koottu Vertaisdialogiin 8.6.2021 osallistuneiden ministeriöiden ja valtion virastojen dialogien käyttöyhteyksiä ja aihealueita. Mukana Vertaisdialogissa olivat: Ilmatieteen laitos, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, Opetushallitus, sisäministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE), sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus.

Kuten listauksista näkyy eri organisaatiot ovat ottaneet dialogia käyttöön hyvin erilaisissa yhteyksissä ja laajuudessa ja suuri osa Vertaisdialogien antoisuudesta muodostuikin juuri tästä. Listauksesta puuttuu osa tiedoista ja täydennämme sitä mahdollisuuksien mukaan.

Laaja yhteenveto Vertaisdialogeista ja niiden sisällöistä löytyy tästä.

Ilmatieteenlaitos

  • Dialogisia elementtejä useissa tutkimushankkeissa:
    • Ilmasto-opas 2.0:n ja ilmastoseurantajärjestelmän kehittäminen vuosina 2022-2024 osana SA Factor-hanketta. Tavoitteena ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten osallisuuden vahvistaminen puntaroivia kansalaiskeskusteluja hyödyntäen. Ensimmäinen kansalaisraati keväällä 2021 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.
    • EU-LIFE-CANEMURE, Hyvinkään ja Turun kaavoittajien kanssa ilmastokestävän kaupunkirakenteen vahvistaminen, mukana Hyvinkään lukion oppilaat.

Tulossa

  • Tavoitteena dialogisten elementtien ja dialogin ottaminen käyttöön tutkijoiden ja yritysten yhteistyössä Ilmaston ja ilmakehän osaamiskeskuksessa (ACCC).

Maa- ja metsätalousministeriö

  • Tenon kalastuspolitiikka ja kalastussääntö. Sidosryhmäkeskustelussa on pyritty tasavertaiseen keskusteluun ja yhteistyöhön alueen ihmisten kanssa. Maaliskuu 2020, Utsjoki.
  • Ilmastoruokadialogit. Miltä tuntuu muuttaa ruokavalio ympäristöystävällisemmäksi, ruuan tunteet ja muistot. toukokuu 2020, Kemijärvi, Tampere ja Raasepori.
  • Saimaadialogit: Saimaan kalastus -työryhmän Saimaannorpan suojelun ja kalastusrajoituksien valmistelu. Perinteinen auditoriokeskustelu korvattiin pienryhmädialogeilla, joissa kohtasivat Saimaalla asuvat ihmiset, mökkiläiset, kalastajat, luonnonsuojelijat tai norppien ystävät. Elo-syyskuu 2020, viisi keskusteluiltaa eri puolella Etelä-Savoa.
  • Organisaation sisällä olemme keskustelleet ministeriön esimiesten kesken usein dialogista. Esimiespäivissä on ollut yhteisiä teemoja. Teemasta on myös keskustelu Henkilöstöfoorumissa. Tänä vuonna on ollut tarjolla dialogikoulutusta asiantuntijoille ja koulutus jatkuu ensi syksynä.
  • Maaseutuparlamentti – Suuri ideafestivaali, lukuisia alueellisia dialogeja eri järjestöjen järjestämänä, 26.4.-11.6.2021. Keskusteltiin muun muassa siitä, mikä estää meitä toteuttamasta kestävämpää arkea ja yrittäjyyttä? MMM oli mukana tukemassa tapahtumaa.

Tulossa

  • Kotimaisen kalan edistämisohjema, jonka toteuttamisen keskeisen ajatus on tasavertainen keskustelua kala-alan eri sidosryhmien kesken.
  • Hyvin Sanottu -hankkeeseen suunnitellut dialogit.

Oikeusministeriö

  • Uusien työntekijöiden kokemukset työn aloittamisesta korona-aikana, kevät 2021
  • Erätauko-dialogit osana kansallista demokratiaohjelmaa 2025, Tavoitteena oli löytää uusia, monistettavia, jatkuvia ja matalan kynnyksen tapoja parantaa nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä nuorten ja muiden väestöryhmien kuuntelemisen mahdollisuuksia paikallistasolla. 12 keskustelua Erätauko-säätiön, eri ministeriöiden ja järjestöjen kanssa, 2020.
  • Erätauko-dialogeja on hyödynnetty muun muassa kansallisen demokratiaohjelman toimeenpanossa, julkisen hallinnon strategian valmistelussa, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen edistämisessä kouluissa, sekä ilmastolain ja luonnonsuojelulain valmistelussa.
  • Mukana Tulevaisuusselonteon valmisteluun liittyvissä tulevaisuusdialogeissa

Muuta

  • Mukana Poikkeusajan dialogien koordinoinnissa
  • Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ja Erätauko-säätiön kanssa työstettiin työkalua, miten voitaisiin huomioida paremmin kielitaustaltaan erilaiset osallistujat keskusteluissa ja niiden suunnittelussa.

Tulossa

  • Suunnitteilla että oikeusministeriö tekee/teettää arvion siitä, miten Erätauko-dialogiin perustuvaa mallia voitaisiin laajemmin hyödyntää julkisen hallinnon toiminnassa (vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisääminen, säädösvalmistelu, strategiatyö, muu päätöksenteko).
  • Suunnitteilla Erätauko-keskusteluja EU:n tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä.

Opetushallitus

  • Alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetut dialogit, teemana koulutuksen tasa-arvo (4 tilaisuutta) ja osaamisen tasa-arvo (1 tilaisuus)
  • Opetushallituksen sisäiset dialogit, teemana henkilöstön kokemat etätyön ilot ja haasteet (2 tilaisuutta), johtamis- ja esihenkilötyön ilot ja haasteet etätyöaikana (1 tilaisuus)
  • Ennakointidialogi osana Valtioneuvoston kanslian tulevaisuusselontekoa

Sisäministeriö

  • Listaus puuttuu.

Suomen ympäristökeskus (SYKE)

  • Dialogia ja dialogisia elementtejä monissa hankkeissa ja verkostotoiminnassa:
    • CORE-STN-hanke, mm. avoimen COREvent-tilaisuuden dialogit – Mitä yhteistoiminnallisten käytäntöjen ja kulttuurin kehittyminen vaatii eri konteksteissa.
    • Dialogit osana Saa kuulua! -osallisuusoppaan laadintaa, mm. kansalaisten ja viranhaltijoiden kanssa- Millaisia tarpeita on osallisuuden edistämisen tukemiselle.
    • Oppitunti-dialogit Urgent-hankeessa mm. kestävästä kehityksestä.
    • Verkostotyössä mm. kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat (KEINO-osaamiskeskus) ja kestävien kuntien työ (mm. HINKU-, FISU-verkostot, CIRCWASTE-, CANEMURE -hankkeet).
    • HINKUssa myös ns. naapuridialogi, eli hyvien käytäntöjen leviäminen naapurikuntiin.

Sosiaali ja terveysministeriö/työ- ja tasa-arvo-osasto/toimintapolitiikkayksikkö

  • Hankintaosaamiseen liittyvä dialogi yksikön ajankohtaistilaisuudessa
  • Kokous, jossa käsittely muutettiin kesken kokouksen dialogiksi
  • Hankevalmistelu

Valtioneuvoston kanslia

  • Tulevaisuusselonteon valmisteluun liittyvät tulevaisuusdialogit. 50 dialogia Suomen tulevaisuudesta. Keskustelujen sisällöt otetaan huomioon tulevaisuusselonteon valmistelussa. Kutsuttuna eri sukupolvia (erityisesti nuoria) ja sukupuolia, eri taustoista tulevia ja erilaista arkea eläviä. Eri puolilla Suomea alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa, syksystä 2020 kevääseen 2021.
  • Sosiaaliturvauudistusta valmistelleen TOIMI-hankkeen Erätauko-dialogit
  • Strategiaosaston sisäinen Erätauko-dialogi

Valtiovarainministeriö

  • Luottamusta rakentamassa aluekierros (avoin hallinto ja johtaminen) 8 tilaisuutta, useita ryhmiä per tilaisuus
  • Vanhusneuvostopäivä 2020 (useita ryhmiä)
  • Kansalaisjärjestöakatemia 2020 (useita ryhmiä)
  • Poikkeusaikojen dialogit 4/2020-5/2021 (11 keskustelupäivää päivää, 1-2 ryhmää per kerta)
  • Demokratiapäivä 2020
  • Organisaation arjessa paljon erilaisia dialogisia elementtejä

Muuta

  • Poikkeusajan dialogien koordinointiryhmä

Uudenmaan ELY-keskus

  • Dialogisia elementtejä eri yhteyksissä:
    • Etelä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kokouksissa ja työpajoissa (pääasiassa kuntien ja valtion viranomaiset sekä (maahanmuuttajajärjestöt)
    • Erilaisissa sidosryhmien tilaisuuksissa pääasiassa ympäri Uuttamaata (kunnat, järjestöt, oppilaitokset, yritykset), myös Uudenmaan kumppanuusohjelmassa hyödynnetään dialogisuutta
    • Varhaiskasvatuksen ja koulujen asiantuntijoille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa
    • Raaseporin maahanmuuttajaneuvoston kokouksissa

Vertais­dialogit avasivat laajan näkökulman dialogin etenemiseen Suomessa

DialogiAkatemia järjesti vertaisdialogit kolmelle eri ryhmälle: ministeriöt ja valtion virastot, kunnat ja järjestöt. Tavoitteena oli saada näkyviin, millaisissa yhteyksissä eri toimijat käyttävät dialogia ja samalla oppia toinen toisiltamme. Pääsimmekin yhdessä pohtimaan onnistumisia ja haasteita. Samalla saimme kattavan kuvan siitä, miten dialogia on edistetty erilaisissa organisaatioissa. Keskusteluun osallistui vain osa keskeisistä toimijoista, jotka Suomessa tällä hetkellä käyttävät dialogia. Niinpä on syytä olettaa, että aiheita ja käyttöyhteyksiä on todellisuudessa enemmän kuin mitä tässä kuvaamme. Uskomme kuitenkin, että vertaisdialogit antoivat hyvän kokonaiskuvan järjestöjen, kuntien ja ministeriöiden ja valtion virastojen tilanteesta dialogin edistämisen osalta.

Dialogin käytön laajuus yllätti meidät. Vaikka olemme pitkään kouluttaneet, mentoroineet ja kehittäneet dialogia, niin vertaisdialogeihin osallistuneiden kertomukset dialogin edistämisestä yllättivät ja innostivat laajuudellaan ja monimuotoisuudellaan.

Osa osallistujista oli käyttänyt dialogia jo 1990-luvulta lähtien Jaakko Seikulan ja Tom Arnkilin avaamalla polulla, toiset olivat löytäneet dialogin äärelle Erätauon kautta. Keskustelijoiden joukkoon mahtui henkilöitä, jotka olivat kouluttautuneet verkostokoordinaattoreiksi, osa oli saanut oppinsa DialogiAkatemian koulutuksista ja mukana oli useampi Erätauko-fasilitaattoriksi kouliintunut.

Dialogilla on monta käyttötapaa

Kenties yllättävin vertaisdialogeissa esiin noussut asia oli valtaisa kirjo erilaisia tilanteita ja aihealueita, joiden yhteydessä osallistujat olivat dialogia hyödyntäneet. Soveltaminen oli yleensä lähtenyt liikkeelle omasta toiminnasta, ja lähestulkoon kaikki osallistujat kertoivat alkaneensa käymään enemmän dialogia oman työyhteisönsä sisällä. Tämän nähtiin parantaneen työyhteisön ja tiimien sisäistä toimintaa ja kasvattaneen luottamusta työntekijöiden kesken. Aina dialogin hyödyntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että järjestetään keskustelutilanne, jota nimitetään ”dialogiksi”. Tätäkin toki paljon tehdään, mutta monet osallistujista kertoivat ottaneensa eri yhteyksissä käyttöön ”dialogisia elementtejä”. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työpaikan tavanomaiset kokoukset, erilaiset seminaarit, prosessit ja monenlaiset koulutustilaisuudet.

Dialogi on mahdollisuus parempaan organisaatioon, jos se käytetään.

Dialogin koettiin soveltuvan erityisen hyvin myös oman organisaation kehittämiseen. Dialogisten keskustelujen avulla saadaan monipuolinen kokonaiskuva organisaation tilasta. Ihmisten myös koettiin sitoutuvan paremmin erilaisiin muutoksiin, kun he saivat äänensä kuuluville.

Muutamassa järjestössä, kunnassa ja ministeriössä oli lähdetty dialogin turvin käsittelemään erityisesti vaikeita ja herkkiä aiheita. Kuulimme kokemuksia valtakunnallisestikin puhuttelevista teemoista, kuten susikysymyksestä, Saimaan kalastusrajoituksista ja saimaannorpan suojelusta sekä koulujen sisäilmaongelmista.

Listaamme tarkemmin eri käyttöyhteyksiä ja aiheita artikkelin lopusta löytyvissä ryhmäkohtaisissa liitteissä.

Vanhaa ja uutta: dialogi antaa sanoituksen työtavalle ja arvoille

Moni keskustelun osallistujista kertoi toimineensa jo pidemmän aikaa dialogisesti, mutta usein sitä täysin tiedostamatta. Jo pelkästään dialogin käsite tarjosi mahdollisuuden jäsentää paremmin omaa tekemistä ja myös omia arvoja.

Organisaatioiden välillä on suurta vaihtelua. Osassa dialogisuus on jo vuosien ajan kuulunut työkulttuuriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaatiossa hyödynnetään monissa eri tilanteissa dialogisia elementtejä ja sopivassa kohdin järjestetään pidempiä dialogeja. Dialogisesti toimivat organisaatiot myös kouluttavat jatkuvasti henkilöstöönsä uusia osaajia ja niissä huolehditaan, että dialogiset käytännöt ovat rakenteellisesti osa organisaation toimintaa. Monissa organisaatioissa oltiin kuitenkin vasta alkumetreillä: järjestämässä ensimmäisiä yksittäisiä Erätauko-dialogeja, kouluttautumassa dialogin perusteisiin tai etsimässä yhteyksiä, joissa dialogia voisi turvallisin mielin kokeilla.

Yhteistä sekä pitkään dialogia hyödyntäneille että alkuvaiheessa oleville organisaatioille oli se, miten tärkeää on ymmärtää kunnolla perustelut dialogin käytölle. On käsitettävä, miten dialogi eroaa muista toimintatavoista, mitä sen avulla voidaan saavuttaa, mihin dialogi sopii ja mihin ei.

Ytimessä tasa-arvo, ymmärrys ja luottamus

Järjestöjen, kuntien, ministeriöiden ja virastojen keskustelijat kuvasivat kaikki jokseenkin samansuuntaisesti sitä, mikä on heille dialogissa olennaista. Dialogiin sisältyvä tasa-arvoinen keskusteluasetelma antaa uudenlaisen lähestymistavan niin ministeriöiden vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa kuin kuntien osallisuustyöhön ja järjestöjen moninaisiin tehtäviin kansalaisyhteiskunnan eri alueilla. Kuvaamme seuraavaksi näiden elementtien toteutumista erityisesti kuntien arjessa, mutta samanlaisia näkemyksiä nousi esiin myös muissa vertaisdialogeissa.

Kuntien palveluksessa toimivat osallistujat kertoivat, että dialogi on auttanut saamaan monin eri tavoin parempaa ymmärrystä kuntaorganisaation toiminnasta, henkilöstön näkemyksistä ja kuntalaisten elämästä. Dialogia on käytetty kunnan eri toimialojen yhteistyön selkiyttämiseen, mutta myös viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteisymmärryksen synnyttämiseen esimerkiksi valtuustoseminaareissa ja strategiatyössä. Hyvin hedelmällisenä pidettiin dialogin hyödyntämistä johtamis- ja esihenkilötyön tukena. Esimerkiksi henkilöstökyselyn purussa myös esimies on pystynyt osallistumaan tulosten purkuun neutraalin fasilitaattorin huolehtiessa keskustelun etenemisestä ja keskeisiin aihealueisiin keskittymisessä. Näin purusta on tullut työyhteisön luottamusta ja yhteisymmärrystä rakentava tilaisuus.

Yksi keskeinen dialogin tuottama hyöty on laajempi ja tarkempi systeeminen ymmärrys kunnan toiminnasta. Dialogi tuo esiin eri toimialojen hankauskohdat ja auttaa käsittämään, mistä nämä johtuvat. Samalla se tarjoaa välineen käsitellä viranomaisten ja kuntalaisten välille muodostuneita jännitteitä ja rakentaa uudenlaista yhteistyötä.

Hienoa huomata, että suorittamisesta tulee myötäpohtimista, se innostaa omia ihmisiä, tuo mukanaan enemmän ajattelemisen aihetta, pohdintaa, osallistumista. Epäluulo näkyy alussa, mutta lopuksi kaikki vaikuttuneita.

Erityisesti Erätauko-dialogeja on toteutettu kuntalaisille tärkeistä aiheista, kuten kuntien taloudesta, kaavoituksesta ja hyvinvoinnista. Monet osallistujat korostivat, että dialogi auttaa eri tahoja – viranomaisia, valtuutettuja ja kuntalaisia – ymmärtämään paremmin toistensa näkökulmia ja niiden taustalla vaikuttavia kokemuksia. Siten dialogit rakentavat molemminpuolista luottamusta: kuntalaiset kokevat tulevansa aidosti kuulluksi, viranhaltijat ja päättäjät alkavat arvostaa enemmän kuntalaisten näkemyksiä ja luottaa yhdessä tekemisen mielekkyyteen. Dialogeja kiiteltiin myös siitä, että ne tekevät keskusteluista tasapuolisempia, kun äänekkäimmät eivät saa kaikkea tilaa ja hiljaisetkin pääsevät ääneen. Erätauon avulla keskusteluihin on myös saatu mukaan niitä, jotka eivät välttämättä muutoin osallistuisi kunnan asioista keskustelemiseen.

Innostavia kokeiluja on tehty eri toimialueilla ja yhteistyössä eri toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa. Erätaukoa on käytetty lasten ja nuorten kokemusten kuulemiseen kouluissa ja nuorisotyössä. Monissa kouluissa ovat jo arkea luokkadialogit, dialogiset vanhempainillat ja dialoginen opiskelijahuoltotyö. Dialogin avulla on myös tartuttu moniin erilaisiin huolenaiheisiin: lasten ja nuorten hyvinvointiin, koulukiusaamiseen, sisäilmaongelmiin. Toisinaan hyviä vaikutuksia on saatu pienilläkin elementeillä, kuten vaikkapa oppilaiden akvaariokeskusteluilla sivistystoimen hyvinvointi-illoissa tai pariporinan lisäämisellä koko koulun kattaviin vanhempainiltoihin. Kaiken tämä kuvattiin lisäävän merkittävästi ymmärrystä kuntalaisten elämästä, heidän näkemyksistään ja tuovan niin lapset kuin nuoretkin tasa-arvoiseen asetelmaan aikuisten ja ammattilaisten kanssa. Tämän uskottiin synnyttävän aitoa osallisuutta.

Onnistuneet dialogit ovat myös luoneet paineita dialogin fasilitointiin koulutetuille henkilöille. Kyselyjä dialogien järjestämiseen oli alkanut tulla joissakin organisaatioissa niin paljon ettei kaikkeen pystytä vastaamaan. Samalla tämä on herättänyt pohdintaa siitä, mihin dialogi sopii ja mihin ei. Keskustelijat korostivatkin, että vaikka dialogi voi muuttaa koko työntekemisen tavan, niin se ei ole taikalääke kaikkeen.

Dialogia edistetään dialogisesti

Kysyimme jokaisessa keskustelussa siitä, mikä on vaikuttanut olevan olennaista dialogisuuden edistämisessä. Vastaus oli lähestulkoon aina sama: ihmisten pitää saada dialogista omakohtainen kokemus. Dialogin mielekkyyttä ja hyödyllisyyttä voi perustella monin tavoin, mutta lopulta siitä voi vakuuttua vain omakohtaisen kokemuksen avulla.

Dialogisuuden käsitettä on muistettava sanoittaa ja tuoda esille sopivissa ja sopimattomissa tilanteissa.

Yleensä dialogin käynnistäminen organisaatiossa on vaatinut sen, että jollakin on rohkeutta alkaa pohtia ääneen sitä, miksi ja missä dialogia tarvitaan. Tällaiseen pohdintaan kannattaa kutsua muut mukaan ja kuulla erityisen tarkkaan heidän näkemyksiään. Kuten varsinaisessa dialogissakin, niin myös dialogin edistämisessä on tärkeää hyväksyä ajatusten keskeneräisyys ja asiaan liittyvät monet eri näkökulmat. Joskus dialogin edistämistä on avittanut sekin, että mietitään, mitä tapahtuu, jos emme lisää dialogisuutta!

Hyvin pian olennaiseksi tulee tunnistaa ne tilanteet, joissa dialogia voi turvallisesti kokeilla. Näitä yleensä alkaa nähdä organisaation arjessa yllättävän paljonkin, kun alkaa katsella ympärilleen ”dialogi-linsseillä”. Missä ihmiset kaipaavat lisää kuulemista? Missä ja mistä tarvitaan syvempää ymmärrystä? Minkä jo suunnitellun tilaisuuden voimme toteuttaa dialogisesti? Ketkä voivat olla meille avuksi?

Dialogi vaatii enemmän aikaa. Vaatii suunnittelua, että päästään alustus- ja kokouslista meiningistä ja sitkeyttä sietää vastarintaa vakiintuneista käytännöistä luopumisessa.

Ensimmäisten kokeilujen hyvä suunnittelu on tärkeää. Merkittäväksi koettiin, että oli käyttänyt normaalia enemmän aikaa tilaisuuden ennakkosuunnitteluun, kutsumiseen, virittäytymiseen ja dialogisen aloituskysymyksen muotoiluun. Tässä oli auttanut se, jos oli saanut sparrausta kokeneemmalta dialogin käyttäjältä ja koulutuksista saatu vertaistuki. Monet nostivat esiin, että jo kutsumisvaiheessa tai ainakin dialogin alussa oli hyvä käyttää vähän aikaa dialogin idean selkiyttämiseen. Näin varmistetaan, että kaikki dialogiin osallistuvat varmasti ymmärtävät, millaiseen tilaisuuteen he ovat tulleet ja mistä dialogisessa keskustelussa on kyse.

Useat keskustelijoista kokivat dialogin edistäminen olevan eniten kiinni asenteesta, johdon tarjoamasta tuesta ja oman esimerkin näyttämisestä kuin vaikkapa taloudellisista resursseista. Ydinkysymys on: nähdäänkö organisaatiossa, että dialogi on mielekästä ja siihen kannattaa käyttää aikaa? Tämän jälkeen on enää kyse lähinnä dialogiin sopivien paikkojen havaitsemisesta ja rohkeasta – jopa holtittoman rohkeasta – kokeilemisesta.

Osa kunnista ja järjestöistä oli myös laajentamassa fasilitaattorien koulutuksia omiin verkostoihin ja vapaaehtoisiin. Joillakin oli toiveena levittää dialogi koko toimintakentälle. Dialogin ”viestinviejiä” todettiin tarvittavan sekä organisaation sisällä yli eri yksiköiden tai toimialojen sekä laajemmissa verkostoissa.

Organisaatiossa tarvitaan rakenteita dialogin vahvistamiseen

Kaikissa keskusteluissa nousi esiin, että järjestelmällisellä dialogiosaamisen koordinoinnilla ja sen liittämisellä osaksi työntekijöiden työnkuvaa on suuri merkitys siihen, kuinka pitkälle aidosti dialogiseen työkulttuuriin päästään. Innostusta ja osaamista on helpompi pitää yllä, jos organisaation sisällä on oma vertaisverkosto dialogien ja Erätauko-keskustelujen fasilitoijille. Yhdessä kunnassa tätä oli toteutettu säännöllisesti kokoontuvan ”dialogi-klinikan” kautta. Dialogi-klinikalle kuka tahansa kunnan työntekijä voi tulla pohtimaan dialogin käyttämiseen liittyviä kysymyksiä.

Dialogisuuden tai Erätauon vieminen organisaatioon ja organisaation sitouttaminen on pitkäkestoinen, suunnitelmallinen prosessi pikemminkin kuin yksittäisiä pistemäisiä tekoja.

Vaikka dialogia voi oppia kollegoilta käytännössä, niin monet osallistujista korostivat koulutuksen merkitystä. Lisäksi oli huomattu, että dialogi-osaaminen voi huventua omasta organisaatiosta nopeastikin ihmisten vaihtuessa. Tästä syystä onkin olennaista, että dialogisuuteen tutustumisesta tehdään keskeinen osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Tämän lisäksi on hyvä varata resursseja, erityisesti työaikaa, menetelmälliseen tukeen ja toiminnan koordinointiin. Oleellista näytti olevan, että dialogia sovitettiin organisaation jo olemassa oleviin prosesseihin. Näin dialogi saadaan osaksi organisaation toiminnan perusrakenteita: kokouksia, kehittämistä, perehdyttämistä ja ihmisten yhteensaattamista.

Osa keskustelijoista nosti esiin, että silloin kun dialogisia elementtejä alkaa tiedostetusti ja tiedostomattakin tulla osaksi eri henkilöiden työtä, ollaan jo aika pitkällä. Muutama dialogin kanssa alkutaipalella olevista keskustelijoista kertoi saavansa uskoa ja toivoa, kun kuulee muiden kertovan vaikkapa siitä, miten dialogia on viety organisaation strategiaan saakka.

Kipukohdat: johdon sitoutuminen ja dialogin tuottaman hyödyn perusteleminen

Johtamiseen liittyi myös osallistujien kuvaamat suurimmat kipukohdat. Nämä nostattivat paljon keskustelua. Jos johto tai esihenkilö ei ymmärrä dialogin merkitystä tai ei ole jostain muusta syystä siihen sitoutunut, niin dialogisuuden edistäminen on hidasta ja työlästä, ellei jopa mahdotonta.

Kyse on vain siitä miten määrittelemme ja sanoitamme hyödyn ja ratkaisun.

Dialogin hyödyllisyyttä joudutaan monessa organisaatiossa perustelemaan moneen eri suuntaan, johdon lisäksi omille kollegoille, yhteistyökumppaneille ja toisinaan myös kansalaisille.

Yhteistä dialogin kyseenalaistamiselle oli, ettei johto näe dialogin hyödyttävän mitään. ”Miksi käyttää aikaa vain keskustelemiseen ilman, että ratkaistaan mitään?”. Myös tottumattomuus tai pelko tasa-arvoiseen kohtaamiseen nousi esiin. Luopuminen asiantuntijaroolista ja -puheesta tuntuu olevan joillekin ammattilaisille vaikeaa.

Yhdessä pienryhmässä intouduttiin pohtimaan dialogissa saavutettavien hyötyjen ja sen myötä ”ratkaisukäsitteen” uudelleenmäärittelyä. Varsinkin viranomaistoiminnassa haetaan usein selkeitä tuloksia: tietoa ja päätöksiä. Näitäkin toki dialogien avulla saadaan. Mutta entä jos osa tulosta tai ratkaisua onkin se, että ihmiset kohtaavat toisiansa siten, että heidän ajattelussaan ja toiminnassaan tapahtuu muutos? Keskustelijat olivat vakuuttuneita siitä, että ihmisen käytöksen muutos on iso osa ratkaisua, ja se miten nykyään käsitämme ratkaisut, on liian rajoittunut.

Dialogissa otetaan enemmän kantaa, uskalletaan ottaa enemmän kantaa, eikä tarvitse olla kaikkien kanssa samaa mieltä.

Dialogeista tehtävät yhteenvedot nähtiin keskeisessä roolissa hyödyn näkyväksi tekemisessä. Olennaiseksi tulee kirjausten ja yhteenvetojen huolellinen työstäminen. Miten se runsas informaatio, jota dialogit tuottavat, saadaan sellaiseen muotoon, että dialogiakin ymmärtämätön pystyy sen hyödyllisyyden käsittämään?

Parhaaksi markkinoinniksi johdolle ja esihenkilöille keskustelijat nostivat omakohtaisen kokemuksen dialogista. Olisi hyvä, että tämän lisäksi sanoitettaisiin ennen keskustelua ja myös keskustelun jälkeen, mitä dialogi on ja mitä siinä juuri tapahtui. Näissä yhteyksissä voidaan tuoda esiin, mitä välitöntä ja välillistä hyötyä dialogi tarjoaa.

Dialogin syvätaso sisältää tunnekokemusta, hiljaisia signaaleja ja käyttäytymisen muutosta

Keskusteluissa pohdittiin myös dialogin ”syviä ulottuvuuksia”, joita on vaikea sanallistaa tarkasti ja jotka eivät heti sovi sen hyötyperusteluiksi. Monet keskustelijoista nostivat esiin dialogeihin sisältyvät tunnekokemukset. Varsinkin nyt korona-ajan etäyhteyksissä vuorovaikutuksessa on ollut vaikea päästä kokonaisvaltaisesti kohtaamaan toisia, ja tunteet ovat jääneet taustalle tai jopa kokonaan näkymättömiin. Samaan aikaan on tullut esiin, millainen merkitys tunteilla on siihen tapaan, jolla käsitämme ja käsittelemme asioita yksilöinä ja miten kykenemme toimimaan yhteisönä.

Moni osallistuja kertoi dialogien myös nostavan esiin hiljaisia signaaleja: pieniä nyansseja, joita kannattaa kirjata. Dialogi voi tarjota esimerkiksi jonkun asiakokonaisuuden valmistelijalle signaaleja keskusteluissa liikkuvien tunteiden muodossa tai joitain muita merkkejä, jotka eivät ilman dialogia nousisi pintaan. Juuri näillä signaaleilla voi olla keskeinen merkitys työstettävän kokonaisuuden onnistumisessa.

Keskusteluissa nostettiin esiin myös osallisuuden tunteen suuri merkitys. Kohtaamisten järjestäminen eri näkökulmista tulevien ihmisten kesken koettiin jo sellaisenaan arvokkaaksi. Osallisuuteen liittyen pohdittiin keskustelun järjestäjien vastuuta osallistujille. Mihin dialogissa syntynyttä ymmärrystä käytetään? Käytetäänkö sitä tarpeeksi? Osataanko kertoa osallistujille, miten sitä hyödynnetään? Muutama keskustelija nosti esiin, että tämänkin asian suhteen olisi tärkeää vapautua keskeneräisyyteen. Esimerkiksi dialogin ollessa osa jotain isompaa prosessia, prosessia ei aina tarvitse saattaa valmiiksi, ennen kuin siitä viestii dialogissa mukana olleille.

Keskustelua herätti myös se, kykenemmekö tunnistamaan, arvostamaan ja sanottamaan sitä, miten dialogi sitten voi muuttaa osallistujien käyttäytymistä. Miten saamme näkyviin eri osapuolten välille lisääntyneen luottamuksen ja millainen merkitys tällä seikalla on tulevan yhteistoiminnan kannalta?

Osalle dialogi on myös demokratia-aktivismia

Kaikissa keskusteluissa välähteli dialogin edistämisen laajempi yhteiskunnallinen merkitys. Monet osallistujat liittivät dialogin suoraan tietynlaiseen arvomaailmaan ja elämäntapaan. Avainsanoja olivat demokratiaan kytkeytyvät tasa-arvoisuus, osallisuus ja inhimillisyys.

Riippumatta siitä edistääkö dialogia ministeriön sisällä, kuntaorganisaation kehittämisessä vai yhdistyksen jäsenistön innostamisessa, niin aina ollaan myös muovaamassa suomalaista yhteiskuntaa. Jotkut keskustelijoista kertoivat, että juuri tämä puoli dialogityössä on heille kaikkein merkityksellisintä. Saa olla luomassa omien arvojen mukaista maailmaa.

Tässä dialogin suuressa yhteiskunnallisessa päämäärässä nähtiin myös eri toimijoita voimallisesti yhdistävä punainen lanka. Kun dialogia onnistutaan edistämään yhdessä paikassa, tulee sen ajamisesta muualla hitusen verran helpompaa.

Järjestöjen käyttöyhteyksiä ja aiheita

Järjestöissä dialogia ja dialogisia elementtejä on käytetty esimerkiksi toiminnan, strategian ja tapahtumien suunnittelussa, jäsentoiminnassa, hankkeissa, koulutuksissa, haastavien aiheiden käsittelyssä ja eri kohderyhmien kohtaamisessa. Poikkeusajan dialogien konsepti on onnistuneesti sovellettu uuteen yhteyteen ja dialogista on tullut myös muutaman järjestön vakiintunut, kaiken läpäisevä työskentelymuoto. Lue laajempi, organisaatiokohtainen listaus tästä.

Kuntien käyttöyhteyksiä ja aiheita

Kunnissa dialogia ja dialogisia elementtejä on käytetty esimerkiksi kunnan strategian muodostamiseen, johtamiseen, henkilöstön kehittämiseen, osallisuuden vahvistamiseen organisaatiossa ja asiakastyössä, kunnan hallituksessa, valtuustossa, seminaareissa, asukastilaisuuksissa, kouluissa, nuorisotoiminnassa, vanhempainilloissa, lastensuojelussa ja toimintakulttuurin muutosprosesseissa. Lue laajempi, organisaatiokohtainen listaus tästä.

Ministeriöiden ja valtion virastojen  käyttöyhteyksiä ja aiheita

Ministeriöissä ja valtion virastoissa dialogia ja dialogisia elementtejä on käytetty esimerkiksi asetusten, ohjelmien, hankkeiden ja selontekojen valmistelussa ja toimeenpanossa, ennakoinnissa, kansalaiskeskusteluissa, henkilöstön kehittämisessä ja tilannearvioissa, organisaation sisäisessä strategiatyöskentelyssä ja arjessa. Lue laajempi, organisaatiokohtainen listaus tästä.

Millaisia vertaisdialogit olivat ja mitäs sitten?

Vertaisdialogien käymisen merkitys nousi esiin kaikista ryhmistä. Erityisen iloisia oltiin siitä, että keskustelut tarjosivat mahdollisuuden kuulla siitä, miten eri organisaatioissa dialogia on käytetty.

Jäi vellova hämäryys. Jotain tapahtui mutten ihan tiedä mitä. Mikä on kyllä hyvän dialogin merkki.

Vertaiskokemukset herättivät oivalluksia uusista tavoista toimia ja ne innostivat uusiin dialogisiin kokeiluihin ja jopa ”holtittomaan” toimintatapojen muunteluun. Samoin kiiteltiin sitä, että pystyttiin tuomaan haasteita esiin ja sitä, ettei tarvinnut perustella toisille osallistujille dialogin merkittävyyttä.

Päällimmäiseksi fiilikseksi jäi, että vertaisdialogit ovat alku jonkin merkittävän käynnistymiselle.

Vertaisdialogit jatkuvatkin syyskaudella. Viestimme niiden päivämääristä elokuussa. Mikäli haluat suoraan kysyä lisää esiin nousseista aiheista, voit olla meihin yhteydessä tai suoraan ryhmäkohtaisista listauksista löytyviin organisaatioihin.

 

Sitaatit ovat poimintoja Vertaisdialogeista.

DialogiAkatemia on pitkään ollut rakentamassa yhteisöä dialogin kanssa toimivista henkilöistä ja organisaatioista. Olemme järjestäneet useamman vuoden Dialogi-iltoja ja viime vuonna Dialogin Talvipäivät. Ajatuksena on tuoda ihmisiä yhteen dialogin äärelle oppimaan toinen toisiltaan.

Kirjoittajasta

Kai Alhanen ja Janne Kareinen vetävät DialogiAkatemian toimintaa.

Pidättely on yksi dialogin hyveistä

Pidättelystä on pulaa. Sitä tarvitaan lisää niin lasten kasvatukseen, työyhteisöjen jännitteiden käsittelyyn, nettikeskusteluihin kuin poliittisten kiistojen ratkomiseen. Vähimmillään pidättely on sitä, että ei päästä suustaan ilmoille tai näppäimistöltään nettiin sitä aivan ensimmäistä reaktiota, minkä jonkun toisen ihmisen sanominen itsessä synnyttää. Parhaimmillaan se on oman kokemuksen jalostamista. Sen ytimessä on itsessä viriävien reaktioiden asettaminen oman tietoisen huomion kohteeksi, näiden reaktioiden tutkiminen eri kanteilta ja niiden vähittäinen työstäminen kulloisenkin tilanteen kannalta mahdollisimman mielekkääseen muotoon ja sisältöön. Dialoginen keskustelu on oiva mahdollisuus harjoitella tätä pidättelyn hyvettä.

Pidättelyn avulla voi jalostaa omia reaktioita

Ensimmäisiä asioita, joita korostetaan dialogissa, on toisten ihmisten kuunteleminen. Pelkistetyimmillään se tarkoittaa sitä, että emme puhu toistemme päälle. Yksikertainen ajatus, usein käytännössä yllättävän vaikea toteuttaa. Kovin usein tekisi mieli sanoa toisen puhuessa: ”Just niin!”, ”Emmä tota tarkoittanut.”, ”Mutta miten sitten…?”

Erityisesti fyysikko David Bohm ja hänen dialogikäsityksestään vaikutteita saaneet Peter Senge ja William Isaacs ovat korostaneet kuuntelun ohella pidättäytymistä välittömistä reaktioista ja päätelmistä. Bohmin käyttämä englanninkielinen sana ”suspend” käännetään suomenkielisissä teksteissä usein ”odottamiseksi”. Mielestämme tämä käännös ei kunnolla tavoita Bohmin ja muiden kirjoittajien kuvaamaa hyvin aktiivista mielentilaa. Puhukaamme siis ”pidättelystä”.

Omien välittömien reaktioiden pidättely voi tuntua välillä jopa väkinäiseltä ja täysin epäluontevalta tavalta keskustella yhdessä toisten kanssa. Dialogisessa keskustelussa omien reaktioiden pidättelyllä on kuitenkin monta olennaista tehtävää. Siten onkin tärkeää kuvata tarkemmin tätä psykofyysistä ponnistelua, jonka jokainen kykenee varmaan myös tunnistamaan lukuisista erilaista elämäntilanteista.

Vastavuoroiset suhteet syntyvät, kun annetaan toisten henkilöiden sanojen ja tekojen vaikuttaa itseen ja myös ilmaistaan tämä toisille.

Pidättely auttaa suhteiden vaalimisessa. Ihmisten suhteet toisiinsa tarvitsevat hienotunteisuutta ja liikkumatilaa kehittyäkseen vastavuoroisiksi eli toinen toisiaan rakentaviksi. Vastavuoroiset suhteet syntyvät, kun annetaan toisten henkilöiden sanojen ja tekojen vaikuttaa itseen ja myös ilmaistaan tämä toisille. On kuitenkin eri asia kertoa saman tien toisille, miten heidän puheensa kuuleminen vaikuttaa itseen, kuin ryöpsäyttää tuo vaikutus, kiihtymys, tunne tai mielipide reaktiivisesti suoraan ulos. Harkitsematon reaktiivisuus toisen ihmisen ilmaisemaan ajatukseen vie vastavuoroisten suhteiden muodostumiselta liikkumatilan. Seurauksena on usein silloin kiihtynyt kiistely, vaikeneminen tai kohtelias puheenaiheen vaihtaminen.

Pidättely auttaa myös pysymään asiassa. Dialogissa suhde yhdessä käsiteltävään asiaan on yhtä olennainen kuin keskustelijoiden suhteet toisiinsa. Eri yksilöiden erilaisten näkökulmien ja niihin liittyvien kokemusten avulla kehkeytetään vähitellen yhteistä kokonaiskuvaa, joka puolestaan nostaa esiin jokaisessa osallistujassa lisää kokemuksia. Dialogi koululuokan pelisäännöistä, työpaikan tulevaisuuden haasteista tai vaikkapa maailmanrauhasta rakentuu aina yksittäisten ihmisten erilaisten kokemusten muodostamasta palapelistä.

Dialogin syventyessä sekä yksilöiden kokemukset että yhdessä muodostettu kokonaiskuva rikastuvat. Erityisesti sellaisissa keskusteluaiheissa, joihin liittyy paljon voimakkaita tunteita, voi käydä niin, että keskustelijat alkavat kiinnittää enemmän huomiota omiin ja toistensa tunnereaktioihin kuin itse aiheeseen. Asia hämärtyy, hahmottumassa ollut kokonaiskuva pirstoutuu, oleellisen taju katoaa.

Omien reaktioiden työstäminen mahdollisimman rakentavaan sisältöön ja muotoon ei tarkoita samanmielisyyttä tai yhdenmukaisuutta toisten kanssa.

Pidättelyn mahdollistama rakentavuus on sitä, että pohdin (reflektoin) omaa kokemustani ja annan sen kehkeytyä. Tutkin, mihin asioihin itse asiassa reagoin ja miksi. Mitä reaktioni kertovat minusta, suhteestani käsiteltävään asiaan ja toisiin ihmisiin? Kysyn itseltäni: ”Miksi hermostun, kun työtoverini ottaa jälleen puheeksi työpaikan arvot? Mikä arvopuheessa ärsyttää? Miksi reagoin tähän erityisesti silloin, kun Liisa puhuu asiasta?”

Vasta tällaisen pohdinnan ohjaamana valikoin sen, mitä, miten ja milloin ilmaisen omasta kokemuksestani. Pyrin rakentamaan puheellani keskinäisen ymmärryksen lisääntymistä dialogissa. Silloin saatan sanoa vaikkapa näin: ”Huomaan, että turhaudun puheeseen arvoista, jos se ei johda mihinkään konkreettiseen muutokseen työssämme. Toivoisinkin, että voisimme puhua näistä asioista hyvin käytännönläheisesti.” Joskus rakentavuutta on, että jätän jotain sanomatta. Kenties silloin en sano työtoverilleni: ”Sinä puhut oikeudenmukaisuudesta, mutta minua et kyllä ole kohdellut reilusti.”

Kehittyminen pidättelyssä on yksilöllistä

Pidättelyn haasteet ovat meillä itse kullakin erilaisia. Yhden tarvitsee erityisesti pidättää kiihtymistään, toisen omaa oikeassa olemisen tarvettaan, kolmannen tietämisensä todistamista, neljännen pelkoaan jäädä vaille huomioita ja niin edelleen. Pyrkimystä pidättäytyä suoraviivaisista tulkinnoista ja nopeista johtopäätöksistä tarvitaan jokaiselta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita passiiviseksi heittäytymistä.

Itse asiassa pidättely on hyvin aktiivinen tila, jossa ihminen odottaa tietoisesti uusien asioiden syntymistä – niin omassa mielessään kuin yhteisessä keskustelussa.

Pidättelyssä kehittyminen edellyttää, että oppii tunnistamaan omia reaktiotaipumuksiaan ja erityisesti niitä reaktioita, joiden pidättely on tarpeen. Mikä juuri minua yleensä ärsyttää? Mistä innostun välillä liikaa? Minkä asioiden kohdalla huomioni helposti herpaantuu?

Pidättely kehittää itsesäätelytaitoja, kykyä kannatella ja työstää omia mielensä sisältöjä ja kehonsa toimintayllykkeitä. Tällainen itsesäätely voi olla esimerkiksi seuraavanlaista. Havaitsen dialogin aikana, että toisen keskustelijan puheenvuoro herättää minussa ärtymystä, joka synnyttää nopeasti tulkinnan hänen ylimielisyydestään, josta puolestaan seuraa välittömästi monenlaisia ajatuksia tuollaisen ylimielisyyden haitallisuudesta dialogin onnistumiselle. Tunnen sykkeeni nousevan ja selkäni irtoavan hieman tuolin selkänojasta.

Miten pidätellä ja säädellä tätä omaa kiihtynyttä mielentilaani? Hengitän rauhallisesti ulos, lasken selkäni takaisin tuolin nojaa vasten, yritän tunnistaa mitä kehossani ja mielessäni tapahtuu ja päätän kuunnella tarkemmin yhtä aikaa itseäni ja keskustelun eri osapuolia. Tällä tavoin kyky sietää omia epämukaviakin reaktioita voi lisääntyä. On tärkeää muistaa, että me voimme lähestulkoon aina valita, miten toimimme omien tunteidemme, ajatustemme ja niistä syntyvien yllykkeiden kanssa. Utelias asenne omia reaktioita kohtaan auttaa. Usein on hyvin tyydyttävää huomata, miten oma kokemus rikastuu pidättelyn seurauksena. Olisiko sittenkin niin, että hänen ylimielisyytensä takana piilee epävarmuus ja kömpelö yritys hakea hyväksyntää?

Pidättelyn palkintona on yhteinen luovuus

Välitön reaktiivisuus toistaa aina jotain aiemmin omaksuttua suhtautumistapaa ja siihen liittyviä ajatuksia, tunteita ja mielikuvia. Niinpä sellainen yhteisö, jossa ei vaalita pidättelyn hyvettä, ei saa käyttöönsä yhteisön kaikkien jäsenten koko luovuutta. Ilman pidättelyä olemme, niin yksilöinä kuin yhteisöinä, tuomittuja toistamaan mennyttä ja kyvyttömiä uudistumaan yhdessä.

Dialogilla tavoitellaan aina syvempää ymmärrystä siitä, millaisiksi ihmisiksi ja millaiseksi yhteisöksi haluamme tulla, vaikka näistä aiheista ei suoraan keskustelussa puhuttaisikaan. Totunnaiset reaktiot, nopeat johtopäätökset ja jo ajateltujen ajatusten toistaminen estävät tällaisen ymmärryksen muodostumista.

Todellinen kasvu yksilöiden ja yhteisöjen kypsyydessä seuraa siitä, että reaktiivinen asennoitumisemme käsiteltäviin asioihin ja toisiin ihmisiin muuttuu pohtivaksi ja rakentavalla tavalla kriittiseksi.

Luovuus on kykyä katsoa asioita uudella tavalla. Elämä, maailma ja me muutumme jatkuvasti. On tutkailtava rinnakkain tämänhetkisestä todellisuudesta syntyviä kokemuksia ja aiemmin muodostettuja näkemyksiä. Dialogissa tällaisen yhteisen pohtimisen seurauksena alkaa parhaimmillaan kehkeytyä aivan uusia näkökulmia, tuoreita ajatusaihioita, ennakoimattomia toiminnan suuntia. Tällä tavoin kunkin yksilön urautuneiden reagointitapojen taakka voi vähitellen jalostua luovuuden mahdollisuudeksi ja yhdessä toimimisen lähtökohdaksi. Pidättely on viime kädessä ihmiskokemukseen – omaan ja toisten – sisältyvän ehtymättömän luovuuden vaalimista.

Fasilitaattorin ohjeet

  • Kasvata itsetuntemustasi reaktioiden pidättelyssä. Millaisia reaktioita sinun on vaikea pidätellä? Mitkä aiheet johtavat sinut reagoimaan herkästi?
  • Ennakoi ennen dialogin alkamista sitä, millaisia reaktioita aihe ja osallistujat saattavat nostaa pintaan. Millaisia voimakkaita tunteita dialogin aihe voi herättää? Millä tavoin osallistujat saattavat provosoida toisiaan?
  • Tarvittaessa kehota osallistujia tietoisesti ponnistelemaan pidättelyn kanssa. ”Uskon että tästä aiheesta keskusteleminen voi herättää aika voimallisiakin reaktioita meissä. Pyritään kuitenkin pidättelemään suoraa reagointia ja pohditaan hetki ennen kuin tuodaan omat reaktiot esiin.”
  • Jos huomaat omien reaktioittesi voimistuvan, ponnistele tietoisesti pidättelyn kanssa. Rentouta tietoisesti kehoasi. Kierrätä katsettasi koko ryhmässä ja kiinnitä huomiota osallistujien erilaisiin ilmeisiin. Päätä kuunnella keskustelua pidemmälle ennen kuin itse sanot jotakin. Pohdi samalla mielessäsi, minkälaisiin asioihin omat reaktiosi liittyvät.
  • Jos huomaat osallistujien reaktioiden nopeutuvan ja voimistuvan, hidasta keskustelun rytmiä. ”Ehdotan, että hidastetaan hieman keskustelun tahtia, jotta jokaiselle jää riittävästi aikaa pohtia asioita. Pidetään lyhyt paussi jokaisen puheen vuoron välissä.”
  • Tarvittaessa, ota aikalisä. ”Keskustelu käy nyt hyvin kiivaana. Sen vuoksi ehdotan, että pidetään pieni hengähdystauko ja jatketaan dialogia sen jälkeen.”