Varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opiskeluhuollon työnohjaus

Aretailla on kokemus työnohjauksesta läpi koko kasvatus- ja koulutuskentän päiväkodeista korkeakouluihin. Kasvatus- ja koulutusympäristön työnohjauksissa merkittävänä näkökulmana on ollut pedagogisen hyvinvoinnin tutkimuksen uusimmat tulokset, joiden avulla ammattilaisten ja johdon työn reflektointiin on voitu tuoda tietoa.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajien ja moniammatillisten tiimien työnohjauksissa on muun muassa autettu ammattilaisia kehittämään ymmärrystään erityistä tukea tarvitsevien lasten sekä lapsiryhmien tilanteista, haasteista ja tarpeista. Dialogin keinoin on tutkittu lasten ja heidän huoltajiensa kohtaamisissa olennaisia näkökulmia sekä käytännön toimintaa. Työnohjauksessa on ollut vahvasti läsnä työnohjaajien kehityspsykologinen ja traumateoreettinen ymmärrys, joka on tuotu oman työn tutkimisen ja toiminnan reflektion tueksi. Nämä teoreettiset näkökulmat ovat auttaneet erityisesti aggressiivisten ja ahdistuneiden lasten tilanteiden ymmärrystä ja sitä kautta heidän tukemistaan.

Ammatillisen ja korkeakoulutuksen kenttä on muuttunut viime vuosina paljon. Työnohjauksiin ovat tulleet teemoina muutokset rakenteissa, kouluttamisen ja tutkimuksen tavoissa, oman polun löytämisen ja opintojen etenemisen ohjaaminen, tutkimuksen ohjaaminen, eri ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö.

Opiskeluhuollon työnohjausta on toteutettu kaikilla koulutusasteilla alakoulusta korkeakouluihin. Psykologien, koulukuraattorien sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien työnohjauksissa on lisätty ymmärrystä opiskeluhuollon asiakastapauksista sekä opiskelijoiden psyykkisten, fyysisten ja neuropsykiatristen ongelmien kohtaamisesta ja edelleen ohjauksesta. Työnohjaus on selkeyttänyt työntekijöiden ammatillista perustehtävää sekä rakentanut heidän ammatti-identiteettiään. Myös moniammatillisen yhteistyön kehittäminen on ollut työnohjausten keskeisiä teemoja.

Aretai on tehnyt työnohjaustyötä Suomessa laajasti jo yli 20 vuoden ajan. Työnohjausta on toteutettu lähes koko Suomessa: nykyisistä hyvinvointialueista 14:ssä ja näihin sijoittuvissa kaupungeissa ja kunnissa. Työnohjausprosesseilla on vuosien varrella edistetty lukuisien moniammatillisten työryhmien yhteistoimintaa, työntekijöiden ammatillista kasvua, hyvää johtamista, työn rakenteiden kehittämistä, ammatillisen vuorovaikutuksen laatua, työhyvinvointia ja inhimillistä työelämää. Kaikki tämä on viime kädessä hyödyttänyt julkisten palveluiden asiakkaita, joiden määrä on moninkertainen työnohjauksiin osallistuneisiin työntekijöihin verrattuna.

Sellainen.

Lue lisää mitä kaikkea on tullut tehtyä.