Syksyllä 2022 järjestetyissä Maahanmuuttodialogeissa keskusteltiin maahanmuutosta lähes 700 ihmisen erilaisista näkökulmista käsin. Sisäministeriön koordinoiman keskustelusarjan lähtökohtana oli lisätä eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä keskustelua ja ymmärrystä maahanmuutosta. Samalla pyrittiin avartamaan maahanmuuton kokonaiskuvaa erilaisten ja eri elämäntilanteissa elävien Suomeen muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden ihmisten kokemusten pohjalta. Dialogeissa tavoiteltiin myös parempaa ymmärrystä siitä, mikä edistää maahan muuttavien kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tämä kooste kuvaa Maahanmuuttodialogien keskustelujen kokonaisuutta, keskeisiä aiheita ja näkökulmia, sekä ennen kaikkea sekä maahan muuttaneiden että Suomessa syntyneiden keskustelijoiden moninaisia kokemuksia maahanmuutosta. Suomen kieleen liittyvät haasteet, tarve päästä mukaan ja kuulua itselle merkityksellisiin yhteisöihin, mielekäs työllistyminen ja seuraavan sukupolven kasvattaminen nousivat dialogien keskeisiksi aiheiksi. Keskustelut tekivät näkyväksi, kuinka erilaisissa tilanteissa elävillä maahan muuttaneilla on erilaisia kysymyksiä ja tarpeita, ja siksi myös kotoutumiseen ja osallisuuteen liittyviin ratkaisuihin kaivataan joustavuutta.

Luottamusta ja osallisuutta synnyttävällä dialogilla voimme luoda parempaa ymmärrystä maahanmuuttoon liittyvistä kokemuksista. Näiden kokemusten ymmärtäminen auttaa meitä yhdessä rakentamaan parempaa lainsäädäntöä, kotoutumispalveluita, yhteisöjä ja arkea Suomessa.

Maahanmuuttodialogit valmisteltiin poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Sisäministeriön lisäksi mukana toteuttamisessa olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, Opetushallitus ja Maahanmuuttovirasto.

Lue julkaisu täältä.

Demokratian puolustusdialogit järjestettiin vastauksena Venäjän hyökkäyssodan nostamaan huoleen demokratian tilasta. Ukrainaan kohdistunut häikäilemätön hyökkäys havahdutti monet huomaamaan, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Sitä on tuettava päivittäin ja uudistettava jatkuvasti. Tähän työhön tarvitaan kaikkia kansalaisia.

Demokratian puolustusdialogeihin osallistui huhti- ja kesäkuussa 2022 62 keskustelunjärjestäjää kunnista kansalaisjärjestöihin ja kansalaisaktiiveista yrityksiin. Osallistujia 71 keskustelussa oli yhteensä yli 500. Dialogeja järjestettiin ympäri Suomea ja ulkomailla, kasvotusten ja etänä.

Keskustelut toivat esiin, että demokratia saa ihmisten elämässä moninaisia sisältöjä ja kytkeytyy niin turvallisuuden ja vapauden tunteisiin, kokemuksiin osallisuudesta, kuin erilaisiin vaikuttamiseen tapoihin. Demokratia valottui dialogeissa lukuisista eri näkökulmista, ulottuen henkilökohtaisista kokemuksista aina aikamme suuriin poliittisiin kysymyksiin. Dialogit osoittivat, että lähes jokainen yksittäinen kansalainen ja yhteisö voi löytää omasta toiminnastaan kiinnekohtia demokraattisen yhteiskunnan vahvistamiseen. Keskusteluissa pohdittiin, mitä demokratia itse kullekin merkitsee, miten se erilaisten ihmisten arjessa toteutuu, mikä demokratiaa uhkaa ja mitä voimme yhdessä tehdä demokratian puolustamiseksi paikallisesti, kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan arvo nousee erityisellä tavalla näkyviin kriisien ajassa. Demokratian puolustusdialogit kiinnittyvät osaksi kansallista henkistä kriisinkestävyyttä tilanteessa, jossa globaalia pandemiaa seurasi laaja turvallisuuskriisi. Dialogit loivat kansalaisille paikkoja kokoontua yhteen käsittelemään rakentavalla tavalla kokemuksiaan ja näkemyksiään demokratiasta. Yhteen tuleminen, toisten kuunteleminen ja asioiden syvällinen pohtiminen on osa demokraattista elämäntapaa. Ennen kaikkea dialogit tuottivat arvokasta kokemustietoa siitä, miten kansalaiset eri puolilla Suomea ja myös muualla maailmassa kiinnittyvät demokratiaan ja kokevat sen tilan.

Demokraattinen yhteiskunta elää ja kehittyy. Mitä kattavammin saamme keskusteluun mukaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia ääniä, sitä paremmat keinot meillä on puolustaa demokratiaa nyt ja tulevaisuudessa.

Lue julkaisu täältä.

Maaliskuussa 2022 järjestetyssä Suuressa luontodialogissa keskusteltiin luonnosta, sen merkityksestä ja luontokadon pysäyttämisestä. Keskusteluista laadittu yhteenveto tarjoaa laajan koosteen dialogien sisällöistä ja keskeisistä näkökulmista. Eri puolella Suomea ja erilaisissa yhteisöissä käytyihin 103 dialogiin osallistui noin 800 ihmistä.

Sitran ja DialogiAkatemian järjestämän Suuren luontodialogin tavoitteena oli ymmärtää paremmin suomalaisten moninaisia luontosuhteita ja herättää keskustelua luonnon merkityksestä.

Keskustelujen yhteenveto luo pohjaa Sitran Luontoviisas Suomi 2035 -visiolle, jonka on tarkoitus olla realistinen kuva luontopositiivisesta Suomesta – maasta, jossa luonnon köyhtyminen on saatu pysäytettyä yhteistyöllä.

Dialogiin osallistuneiden ihmisten puhe luonnosta oli rikasta ja vivahteikasta heijastellen inhimillisen kokemuksen koko kirjoa havaintoineen, ajatuksineen ja tunteineen. Keskustelijat kokivat, että Suomessa luonto on keskeinen osa ihmisten elämää. Samaan aikaan tuli näkyville, että ihmisillä on hyvin erilaisia suhteita luontoon.

Luontokatoa pohdittiin keskusteluissa monista eri näkökulmista, arkisista havainnoista koskien elonkirjon kaventumista aina planetaarisen mittakaavan ekologiaan. Keskusteluiden keskeiset teemat olivat suomalaisen luontosuhteen rakentuminen sekä luontokadon pysäyttämistä estävät ja sen mahdollistavat tekijät.

Suomalaista luontosuhdetta käsiteltiin keskusteluissa aistien ja tunteiden, turvallisuuden ja pelon kokemusten, rauhoittumisen ja haltioitumisen sekä työn ja elinkeinojen kautta. Luontokadon pysäyttämistä estävät keskustelijoiden mukaan elonkirjon kiihtyvä kaventuminen, ahneuden ja ylikulutuksen yhteiskunta, vastakkainasettelut, paikallisen ja globaalin eriarvoisuuden seuraukset sekä systeemiymmärryksen, visioiden ja vaikutuskeinojen puute. Samaan aikaan keskustelijat uskovat, että luontokato voidaan pysäyttää vaalimalla rikasta luontosuhdetta läpi ihmisten elämän, tekemällä tietoisia arjen valintoja, edistämällä pitkäjänteistä tutkimus- ja vaikuttamistyötä, popularisoimalla tietoa ja luomalla taidetta. Monet keskustelijoista toivovat, että Suomi toimisi luontokadon pysäyttämisessä edelläkävijänä kriisienkin keskellä.

Suuri luontodialogi tekee näkyväksi, että meissä jokaisessa elää rinnakkain erilaisia, välillä jännitteisiäkin luontosuhteita. Luontosuhteemme kehittyvät kokemustemme, olosuhteidemme, elämäntilanteidemme ja ymmärryksemme muutosten mukana. Dialogit lisäsivät keskustelijoiden ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja luontokatoon vaikuttavista tekijöistä, sekä toisten ihmisten erilaisista näkökulmista ja omista kokemuksista. Yhtä lailla keskustelut tarjosivat osallistujille mahdollisuuden etsiä luontosuhteilleen sanoituksia ja muotoja, jotka tukevat heidän omaa toimijuuttaan. Dialogit nähtiinkin yhtenä tärkeänä ja uutena keinona toimia yhdessä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Mitä paremmin ymmärrämme ihmisten erilaisia luontosuhteita ja niihin liittyvää tahtoa toimia, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on yhdessä pysäyttää luontokato. Ymmärrystä ja luottamusta vahvistavaa dialogia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla paikallisyhteisöistä globaaliin päätöksentekoon, jotta luontokadon pysäyttämisessä voidaan onnistua.

Lue julkaisu täältä.

Poikkeusajan dialogit olivat laaja dialogisten keskustelujen sarja, jonka kautta luotiin ymmärrystä elämästä pandemian aikana. Tämä julkaisu kuvaa Poikkeusajan dialogien laajan tapausesimerkin kautta dialogin merkitystä ja mahdollisuuksia osallisuuden ja luottamuksen rakentamisessa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vuosina 2020–2021 järjestettiin lähes 300 Poikkeusajan dialogia, joihin osallistui noin 2 100 keskustelijaa. Kuka tahansa saattoi järjestää dialogin, ja mukaan liittyikin yli sata järjestäjää ympäri Suomen, yhteiskunnan eri alueilta.

Monet yli kahdesta tuhannesta osallistujasta kertoivat keskustelun lisänneen ymmärrystä, kasvattaneen luottamusta ja luoneen toivoa tulevaan. Poikkeusajan dialogit tarjosivat lisäksi tärkeää tietoa, jota käytettiin muun muassa koronaan liittyvässä valmiustyössä ja hallintopolitiikan ohjauksessa.

Eri ikäisten, erilaisissa elämäntilanteissa elävien ja eri yhteiskunnallisia ryhmiä edustavien ihmisten kokemuksista koostuva dialogiaineisto tarjoaa ainutlaatuisen näkymän poikkeusajan arkeen, huoliin ja toiveisiin.

Keskustelujen kautta hahmottuvat pandemian vaikutukset ihmisten välisiin suhteisiin, poikkeustilanteen näkyväksi tekemä eriarvoisuus ja eronteot, muutokset arvoissa sekä luottamuksen ja epäluottamuksen kokemukset.

Lisäksi julkaisussa esitellään ensimmäinen versio kansallisen dialogin mallista: uudenlainen tapaa synnyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua kansalaisten, viranomaisten ja päättäjien välillä.

Lue julkaisu täältä.