Erätauko-dialogien koulutus haastaa osallistujien ajattelua ja toimintaa − ja on tuottanut yllättäviäkin oivalluksia. Usein dialogin ohjaamisen erityisyys kirkastuu vasta käytännön harjoittelun kautta.
Olemme toteuttaneet Erätauko-dialogien ohjaajien koulutuksia useille eri organisaatioille vuoden 2018 aikana. Koulutusten keskiössä ovat olleet dialogin perusteet, Erätauko-dialogin ohjaaminen ja siihen liittyvät erityiskysymykset. Koulutukset ovat olleet pääsääntöisesti kolmen puolen päivän kestoisia, joiden välissä koulutettavat ovat tehneet kokeiluita koulutuksen sisältöihin liittyen.
Koulutusten osallistujat ovat edustaneet hyvin laajaa tehtäväkirjoa kunnan teknisen toimen osallisuuskehittäjästä järjestötoimijaan, valtiohallinnon virkamiehestä rehtoriin. Heillä ja taustayhteisöillään on ollut tarve löytää tapoja saada uusia ihmisiä uudella tavalla osallistumaan järjestettäviin keskusteluihin ja löytää uusia tapoja järjestää näitä keskusteluita. Erätauko-dialogit nähdään myös mahdollisuutena oman organisaation kehittämiseen. Nähtävissä on tarve dialogisuuden lisäämiseen organisaatioiden ja yhteisöiden toiminnassa.
Koulutuksiin osallistujilla on ollut tarve löytää tapoja saada uusia ihmisiä osallistumaan uusin tavoin
Olemme havainneet, että Erätaukoa ei voi ottaa haltuun vain konseptina järjestää yksittäisiä keskusteluita, vaan se haastaa samalla sekä yksilön että organisaation tarkastelemaan omaa toimintaansa uudella tavalla. Erätauko-dialogien opettelu haastaa myös osallistujien ajattelua ja toimintaa ja on tuottanut uusia, yllättäviäkin oivalluksia, jotka ovat laajentuneet koulutuksen teemoja laajemmalle. Koulutukset voivat siis saada aika isojakin prosesseja liikkeelle sekä yksilöissä että yhteisöissä. Kyse tässä muutoksen käynnistymisessä ei ole sinänsä Erätauon opettelussa vaan kokonaisuudessaan dialogin ja dialogisuuden oivaltamisesta.
Dialogin ohjaaminen ei ole helppoa. Se vaatii tasapainoilua dialogin ohjaamisen ja siihen osallistumisen kanssa. Ohjaajan on pystyttävä seuraamaan yhteisen ajattelun keriytymistä ja tehdä sitä näkyväksi sekä kyettävä sietämään epävarmoja hetkiä, hiljaisuutta ja jännitteitä. Lisäksi hän tarvitsee ryhmänohjaamisen kykyä ja taitoja. Erään osallistujan sanoin: ”olin aivan puhki sen jälkeen, kun olin dialogin vetänyt”.
Erätauko-dialogien ohjaamisen kouluttaminen on antoisaa ja opettavaista, mutta samalla haastavaa. Mielestämme kouluttajalla on hyvä olla riittävästi kokemusta dialogeista ja dialogin ohjaamisesta. Hänen on myös tunnettava dialogin erityispiirteet. Olennaista on myös hahmottaa ryhmänohjaamisen taitojen merkitys dialogin ohjaamisessa. Lisäksi kouluttajan on hyvä ymmärtää dialogin ohjaamisen ja muiden ryhmätyöskentelyiden kuten esim. yhteiskehittelyn ero.
Dialogia voi oppia vain kokeilemalla ja harjoittelemalla
Olemme kokeneet hyväksi orientaation, jossa kouluttuja asettuu dialogiin koulutettavien kanssa hyödyntäen teoriamateriaalia yhteisen pohdinnan ravintona. Koulutetaanhan asiaa, jota ei voi oppia muuten kuin kokeilemalla ja harjoittelemalla sekä itse osallistumalla dialogeihin. Erätauon ja dialogin ohjaamisen erityisyys kirkastuu usein vasta, kun osallistujat ovat päässeet itse harjoittelemaan dialogissa oloa ja ohjaamista. Tässä hyvänä työskentelynä ovat olleet riittävän pitkät dialogiharjoitukset, jotka ovat antaneet koulutettaville kokemuksen dialogissa olemisesta, dialogin ohjaamisesta sekä syventäneet oppimista. Erätauko -kortit ovat kouluttajan oiva tuki.
Erätauko-dialogien koulutukset ovat olleet innostavia kokemuksia. Olemme saaneet mahdollisuuden jakaa omaa kokemustamme ja ymmärrystämme dialogeista ja samalla on syntynyt antoisia yhteisiä oppimisprosesseja, missä olemme saaneet olla myös saavana ja uutta oppivana osapuolena. Kiitokset tästä kaikille koulutuksiin tähän asti osallistuneille.
Artikkeli on julkaistu alunperin Sitran Erätauko-blogisarjassa.
