Listaukseen on koottu Vertaisdialogiin 5.5.2021 osallistuneiden kuntien dialogien käyttöyhteyksiä ja aihealueita. Mukana Vertaisdialogissa olivat: Hailuoto, Helsingin työväenopisto, Kotka, Kouvola, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku, Tuusula ja Vantaa.

Kuten listauksista näkyy eri organisaatiot ovat ottaneet dialogia käyttöön hyvin erilaisissa yhteyksissä ja laajuudessa ja suuri osa Vertaisdialogien antoisuudesta muodostuikin juuri tästä. Listauksesta puuttuu osa tiedoista ja täydennämme sitä mahdollisuuksien mukaan.

Laaja yhteenveto Vertaisdialogeista ja niiden sisällöistä löytyy tästä.

Hailuoto

• Dialogisuus on yksi johtamisen keskeinen väline ja aktiivisesti käytössä työyhteisöjen arjen käytänteissä ja palavereissa.
• Dialogit työyhteisöissä, työn kehittäminen ja ihmisten välisten suhteiden tarkastelu (teemoina: talous, hyvinvointi, yrittäjien välisen yhteistyön edistäminen)
• Järjestöjen kanssa avustusten hakemisen kriteereistä ja tilojen käytöstä
• Erätauko-menetelmällä keskusteluja käyty noin 10 kpl

Helsingin työväenopisto

• Erätaukoja tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisessä. 7 kpl, yksi suomeksi, yksi englanniksi, yksi henkilökunnalle ja neljä arabian- ja somalinkielisille vertais- ja kotivanhempien ryhmille.

Kotka

• Dialogeja kasvokkain ja Teamsin väityksellä:
  • Asiakasasioissa (yksittäiset oppilaat)
  • Ryhmä- ja luokkadialogit: nivelvaiheissa, hyvä luokkahenki, hyvä kaveruus yms. osassa jatkettu teemaa opettajien ja huoltajien dialogeissa
  • Vanhempainillat: kiusaaminen, tunnetaidot yms.
  • Esiopetuksesta ekalle luokalle: yhteinen ilta lapsille ja vanhemmille, teemana Hyvä ja turvallinen ekaluokka, vanhemmat dialogissa, lapset teemaan liittyvällä temppuradalla (dialogin kolme kysymystä oli työstetty etukäteen eskarin arjessa), lopuksi yhteinen suunnitelma
  • Työyhteisödialogit: kehittämistä ja suunnittelua, mm. päiväkodin johtajat, rehtorit, varhaiskasvatuksen hallinto
  • Nyt kuullaan 5v., 2.-, 5.- ja 8.- luokkien oppilaita sekä lukion 2. vuoden opiskelijoita dialogisin menetelmin osana Unicefin lapsiystävällinen kunta -prosessia.
• Dialogiosaaja: koulutusta varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja opetustoimen vastuualueelle

Kouvolan kaupunki & Kymsote

• Määrällisesti paljon dialogeja noin neljän vuoden ajan. Pääpaino on ollut käytännön tarpeisiin perustuvassa työyhteisöprosessien luomisessa, kehittämisessä ja ohjaamisessa.
• Dialogivalmennukset henkilöstölle
• Dialogiosaajien koulutukset
• Asiakasdialogit-tulevaisuuden muistelu/ lastensuojelu
• Asukaskuulemiset/ tilatekninen
• Dialogiset työyhteisöprosessit/ ikäpalvelut, aikuissosiaalityö, yhteisöpalvelut, varhaiskasvatus, erityisvarhaiskasvatus
• Dialogiset työyhteisöjen suunnittelupäivät/ ikäpalvelut ja taloushallinto
• Yhteiskuuleminen/ työhyvinvointitiimi ja työsuojelutiimi
• Johdon dialogit
• Avainhenkilöiden (esihenkilöt) sparraavat dialogit ja vertaisryhmät
• Luokkadialogit ja vanhempainillat
• Kevan hankkeessa työ painottui työhyvinvoinnin näkökulmaan.

Oulu

• Osana vuorovaikutussuunnitelman laatimista Erätauko-menetelmän koulutus henkilöstölle ja mukana olleille sidosryhmien edustajille. (2019)
• Osana avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa 2021-2023 elämänkaariverkostolle dialoginen tapaaminen liittyen kokemusasiantuntijuuden toteutumiseen osana kaupungin palvelujen kehittämistä. Syksyllä tilaisuuksia tulossa lisää. Dialogista saadut koosteet ovat osa suunnitelman osa-alueiden arviointia.
• Useita dialogisia tilaisuuksia, mm. osana kaavahankkeita ja tulevaa asuntomessualuetta.
• Osana Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 hakemusasiakirjan valmistelua dialogeja mm. yhdenvertaisuuden teemasta vähemmistöjen edustajille.
• Sitran hankkeissa, kuten Nuorten politiikkakoulu ja Kirjastoista kansanvallan foorumeita on toteutettu useita dialogisia tilaisuuksia hankkeiden kohderyhmille ja asukkaille.

Tulossa

• Dialogikoulutusta luottamushenkilöille ja henkilöstölle Hyvin sanottu -hankkeen kautta

Rovaniemi

• Dialogista toimintatapaa yli 20 vuotta.
• Verkostokoordinaattorin tehtävänkuvana osallisuuden ja dialogisen vuorovaikutuksen edistäminen, toteuttaminen ja kouluttaminen kaupungin organisaatiossa. 2014-2019 verkostokoordinaattoreita oli kaksi ja dialogeja tilattiin sekä toteutettiin vilkkaasti. Lukumääräisesti vilkkaimpina vuosina, dialogisia tilaisuuksia toteutettiin toista sataa vuodessa. Verkostokoordinaattoreiden lisäksi käytettävissä on ollut oman työn ohella toimiva laaja verkostokonsulttipankki. Nyt ollaan siirtymässä n. 10 henkilön aktiivirinkiin, joiden tehtävänkuvaan kirjataan fasilitointi poikkihallinnollisesti koko organisaatiossa (6 tuntia/kk). Koko verkostoyhteisölle teemadialogi 2-3 kertaa vuodessa. Toimintakentän painotus vaihtelee vuosittain.
• Kouludialogeja (20-30 vuosittain)
  • Luokkadialogeja tilattiin parin vuoden aikana runsaasti, lähes viikoittain. Nyt tilataan harkitummin ja räätälöidymmin. (10-15 vuodessa)
  • Painotus on siirtynyt perhedialogeihin. Niissä keskitytään pienimmän oppilasryhmän, heidän perheiden ja koulun henkilöstön vuoropuheluun. (n. 5-10 vuodessa)
  • Vuorovaikutteisia vanhempainiltoja, joissa myös oppilaat ovat mukana. (3-5 vuodessa)
• Työyhteisöjen dialogiset työpajat (10-20 vuosittain)
  • Muutosprosessit ja uudelleen organisoituminen, tehtävänkuvien muutos.
  • Yhteistyöverkostot, yhteyspinnat, palvelupolkujen selkeyttäminen asiakkaan näkökulmasta.
  • Uusien työkäytänteiden luominen (useimmiten kytkeytyy työhyvinvoinnin tukemiseen).
  • Uusien yksiköiden perustamisprosessi, henkilöstön osallistuminen jo tilojen suunnitteluvaiheessa > toimintakulttuurin rakentuminen.
  • Tuki dialogiselle esimiestyölle, suunnittelu ja kehittäminen, perehtyminen.
• Kaupunkistrategia (n. 10 vuodessa)
  • Työryhmässä mukana osallisuuden erityisasiantuntija ja verkostokoordinaattori sekä viestinnän sisällöntuottaja.
  • Kaupungin johtoryhmän dialogi
  • Johtoryhmän ja hallituksen dialogi
  • Hallituksen iltakoulu (edellisten lisäksi virkamiehistöä)
  • Valtuustoseminaari
  • Prosessi etenee sidosryhmiin, henkilöstöön jne. Kuntalaisten visiointia on kuultu ja huomioitu kaupunkibrändiä laadittaessa.
• Työhyvinvointi (n. 20-30 vuosittain)
  • Työhyvinvointikyselyjen tulosten palaute ja jatkosuunnitteluvaiheen vuorovaikutukselliset työpajat henkilöstölle.
  • Työyhteisöjen ja tiimien kriisiytyneet tilanteet, kartoittava kaikkien näkökulmien kuunteleminen, yhteisestä jatkossuunnitelmasta sopiminen.
  • Tilannetyönohjaus eli työn akuutin tai pidempään jatkuneen kuormituksen keventäminen, yhdessä voimaantuminen (työnohjauksellinen 1-3 kertaa)
  • Työlähtöisen selvityksen (tai muun kyselyn/tahon) perustella käynnistetyt työyhteisön kehittämisprosessit, joissa kytkeytyy työhyvinvointi ja työn sujuvuus yhdeksi kokonaisuudeksi.
  • Vertaistyöpajat esimiehille, osallisuusvalmennukset (suunnitteilla syksylle 2021)
• Avoimet kuntalaistilaisuudet, osallisuuden mahdollistaminen
  • Palveluverkon alueellinen kehittäminen (koulupalvelut, asukkaiden työpaja
  • Koulun/monitoimitilan rakentaminen alueelle
  • Koulujen lakkauttamiseen liittyvä lakisääteinen kuuleminen
  • (kuntalaisten ja virkamiesten hyvän keskustelun mahdollistaminen)
  • Alueellinen, kaupunginosan kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa
  • Kansalaisfoorumit esim. “Hyvää elämää ikäihmisille” ja “Muistifestarit”

Tampere

• Dialogia on käytetty seuraavissa teemoissa:
  • Ilmasto ja kestävä kehitys
  • Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen
  • Vammaisasiat
• Poikkeusaikojen dialogit
• Osallisuustyö
• Kuntalaiskuulemiset
• Esimiesdialogit
• Noin 10-20 kpl

Turku

• Erätaukomenetelmän  käyttöön on koulutettu kehittämispalveluiden henkilöstöä ja asiakaslähtöisen kehittämisen verkosto, joka koordinoi käytäviä dialogeja ja kouluttaa henkilöstöä jatkossa. Dialogeja ei ole vielä aloitettu, mutta fasilitointipalveluja on tarkoitus tarjota organisaatiolle käytettäväksi erilaisissa tilaisuuksissa.
• Koulutettuja on noin 100 ja toimialat kattavasti koulutetaan tämän vuoden aikana sata henkilöä lisää.
• Tarkoituksena on tukea organisaatiomuutosprosessia vuoropuhelua lisäämällä niin, että dialogi ei jää vain menetelmäksi, vaan toimii tukena organisaatiokulttuurin muutoksessa ja muuttuu olemisen tavaksi ajan kuluessa.

Tulossa

• Teemoja, joista dialogeja on tarkoitus käydä: rakenne ja toiminnan ohjaus, yhteistyö, asiakaslähtöisyys, kulttuuri.
• Toimialat rakentavat omia dialogejaan omien teemojensa ympärille, keskiössä asiakaslähtöisyys.
• Dialogeja on tarkoitus käydä henkilöstön kesken, oman toiminnan kehittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä asiakkaiden, mm. nuorten kanssa.
• Tykkää Turkulaisesta -kokonaisuudella käynnistetään kansalaisdialogit.

Tuusula

• Sisäilmadialogi kunnan sisäilmatyön luonteen ja kurssin muuttamiseksi
• Vanhempainyhdistysten dialogi kodin ja koulun yhteistyöstä
• Kunnan eri toimialojen johtoryhmien yhteiskokous, tutustuminen dialogiin menetelmänä
• Oppilaiden dialogit yhteisöllisyydestä ja me-hengestä koulu- ja luokkayhteisössä osana Kouluterveyskyselyn tulosten käsittelyprosessia
• Erätauko-menetelmän koulutuksellinen johdanto ja Erätauko-keskustelu sivistyksen esimiehille, teemana hyvinvointi
• Dialogi ja Erätauko osana laajaa Uutta koulua -kehittämiskokonaisuutta tukemassa koulujen johtoryhmien työskentelyä.
• Työyhteisödialogeja, joissa mukaan yleensä oman työyhteisön jäseniä. Erätauko-koulutuksissa mukana olleet toteuttaneet monia. Aiheina mm. hyvinvoinnin tukeminen, työrooli, työn muutokset koronan myötä.
• Osallistumisia poikkeusajan dialogeihin: esimiehet, työyhteisöt, eri ikäiset oppilasryhmät.
• Järjestödialogeja: liikuntajärjestöt, lapsi- ja perhejärjestöt, kulttuurijärjestöt, sote-järjestöt, ikäihmisten järjestöt
• Ison koulutyöyhteisön verkkodialogi koulun arvoista arvojen valinnan tueksi
• Lukiotyöyhteisön koulutuksen yhteydessä dialogi uuden oppimisympäristön toimintakulttuurin tueksi
• Kunnanhallituksen seminaari toimintaympäristön muutoksista
• Sivistyksen esimiehille kestävä tulevaisuus -dialogi yhteisen teeman kehittämisen tueksi palvelurajat ylittäen
• Pilottina osana Kaikille yhteinen koulu -hankkeen lasten ja nuorten kuulemista inkluusiosta

Muuta

• Erätauko-ohjausryhmän neljä jäsentä koordinoivat Erätauko-fasilitaattoreiden verkostoa:
• 20 hengen dialogikoulutus eri toimialoilta kootulle kiinnostuneiden porukalle
• Koulutetuilla dialogikokeiluja omissa työyhteisöissään
• Koulutettujen tapaamiset 4 kertaa vuoden aikana
• Mukana Hyvin sanottu -hankkeessa

Vantaa

• Dialogisia menetelmiä hyödynnetty mm:
  • Sosterin suunnittelu- ja kehittämistehtävissä
  • Asiakasasioissa
  • Kasvatuksen ja oppimisen puolella ns. kouludialogeina
• Erätaukoja kaupunkikulttuurin toimialalla
• Kaksi Erätauko-koulutusta sosterin puolelle

Tulossa

• Erätauko-koulutuksia lisää