Dialogi on erinomainen keino ennakoida ja luoda tulevaisuutta yhdessä toisten kanssa. Se mahdollistaa tulevaisuuden hahmottamisen laajemmin ja monipuolisemmin kuin mihin ihminen yksin kykenee. Dialogissa voidaan joskus hämmästyttävällä tavalla herkistyä ajassa liikkuville virtauksille ja tavoittaa jotain niiden tulevista kehityssuunnista. Dialogin avulla voidaan myös tietoisesti luoda tulevaisuusnäkyjä, jotka auttavat luotsaamaan ihmisyhteisöjä yhteisesti valitussa suunnassa.

Kun ajat ovat vaikeat ja tulevaisuus hämärän peitossa, dialogin tulevaisuutta muovaavilla voimilla on poikkeuksellisen suuri merkitys. Yhteiseen oppimiseen tähtäävä dialogi pitää meidät herkkinä yllättävillekin muutoksille ja auttaa näkemään uudenlaisia mahdollisuuksia sielläkin, missä näköalat vaikuttavat toivottomilta.

Tulevaisuus on aina läsnä

Kokemuksemme maailmasta sisältää joka hetki monenlaisia näkymiä tulevaisuuteen. Mennyt, nykyinen ja tuleva kietoutuvat jatkuvasti yhteen jokaisessa eletyssä hetkessä. Useinkaan emme ole kovin tietoisia tulevaisuushorisontistamme, mutta tuo horisontti kuitenkin muovaa alati sitä, mitä koemme ja miten toimimme. Ennakointimme tulevasta ohjaavat ratkaisevalla tavalla niin yksiöiden kuin yhteisöjen elämää. Usein tulevaisuusnäkymät koskevat vain välittömästi seuraavia ajanhetkiä, toisinaan ne ulottuvat kaukana häämöttäviin tilanteisiin.

Aamulla herätessäni alan valmistautua tulevaan päivään. Juon kahvia, jotta oloni olisi kohta virkeämpi ja katson ikkunasta ulos tietääkseni, mitä pukea päälleni. Kadulla kävellessäni luovin liikenteessä kohti työpaikkaani, jonne haluan ehtiä ajoissa. Väistän eteeni kaartavaa pyöräilijää, jotta hän ei joudu tekemään äkkijarrutusta. Kun tienvarressa oleva mainos palauttaa mieleeni viime kesän lomamatkan, alan jo miettiä, mihin ensi kesänä haluan matkustaa. Samalla toivon, että joskus kaukaisessa tulevaisuudessa suosikkikohteisiini pääsisi lentämisen sijaan junalla.

Tällaiset ja lukuisat muut tulevaisuuden häivähdykset kuuluvat myös ihmisten puheissa heidän käydessään dialogia. Vaikka ihminen puhuisi dialogissa menneistä tapahtumista ja nykyhetken kokemuksistaan, niin hän aina suhteuttaa – tiedostaen tai tiedostamattaan – puhettaan myös tulevaisuuteen liittyviin seikkoihin. Dialogin fasilitaattorin onkin syytä kuunnella tarkasti, millä tavoin keskustelijat viittaavat puheessaan tulevaisuuteen.

Tulevaisuus on läsnä puheissa monin eri tavoin. Tavallisimmin tulevaisuus ilmenee toiveina, huolina, olettamuksina ja arvauksina. Toiveita ja huolia ei aina sanoiteta ääneen, mutta ne voi kuulla äänensävyissä, painotuksissa ja tauoissa sekä nähdä kasvojen ilmeistä ja kehon liikkeistä. Huolestuneisuus usein rypistää kulmia, toiveikkuus saa silmät säihkymään.

Ihmiset myös tuovat dialogissa esiin hyvinkin vankkoja olettamuksia keskustelun aiheena olevaan asiaan liittyvistä syy-seuraussuhteista. Nämä melkein aina sisältävät ennakointeja tulevasta. ”Jos emme pian remontoi taloyhtiön putkistoa, yhä useampaan asuntoon tulee vesivahinko.”, ”Monet meidän työntekijöistämme ovat tyytyväisiä nykyisiin palkkoihin. Aivan varmasti tämä näkyy siinä, että meiltä ei enää lähde niin paljon porukkaa muihin hommiin.”

Joskus dialogissa esitetään arveluja siitä, mihin suuntaan asiat ovat kehittymässä ja mitä tapahtuu seuraavaksi. ”Oppilaat ovat entistä väsyneempiä tänä syksynä. Pelottaa, että joulukuussa meillä on ennätysmäärä poissaloja.”, ”Vaikka asiat näyttävät nyt aika synkiltä, niin jostain syystä uskon, että olemme päässeet pahimman vaiheen yli.”

Tulevaisuuteen näkee mielikuvituksella

Koska tulevat asiat eivät ole vielä tapahtuneet, niin ainoa keinomme käsitellä niitä on käyttää mielikuvitustamme. Dialogissa voidaan aktiivisesti hyödyntää mielikuvista tulevaisuuden tarkempaan ja monipuolisempaan hahmottamiseen.

Dialogin fasilitaattori voi tarttua kuulemiinsa huoliin, toiveisiin, olettamuksiin ja arvailuihin. Hän voi pyytää osallistujia kertomaan, tarkentamaan, laajentamaan ja muuntelemaan mielikuviaan tulevaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihminen pysähtyy tutkimaan, mitä kaikkea hänen mielessään liikkuu tulevaisuuteen liittyen. Tulevaisuuden kuvittelu nojaa aina – tavalla tai toisella – havaintoihin nykyhetkestä ja muistoihin menneistä tapahtumista. ”Kyllä, uskon asioiden kehittyvän parempaan suuntaan. Nyt kun pysähdyn miettimään sitä, huomaan sen johtuvan siitä, että olemme jälleen nauraneet kahvitauolla. Jos tällainen ilo tarttuu myös työntekoon, uskon että saamme silloin myös parempia tuloksia.”

Usein omien tulevaisuusnäkymien ja ennakointien huolellisempi kuvittelu paljastaa monia piiloon jääneitä seikkoja. Joskus saatamme yllättyä, että olemme tehneet tulevaisuudesta hyvin pitkällekin meneviä johtopäätöksiä melko hatarien olettamusten varassa. Toisinaan taas jokseenkin hapuilevakin aavistus tulevasta saattaa osoittautua hyvinkin perustelluksi ennakoinniksi asioiden kehityssuunnasta. Tulevaisuuskuvitelmien työstäminen dialogissa onkin erinomainen keino koetella omien ennakointien osuvuutta.

Erilaiset kokemukset rikastavat tulevaisuusnäkyjä

Merkittävä dialogin tarjoama voimavara on tulevaisuusnäkyjen rikastaminen toisten ihmisten kokemusten avulla. Kun kuulen toisten keskustelijoiden kertovan siitä, miten he näkevät tulvaisuuden, niin saan monenlaisia rakennusaineksia omiin tulevaisuutta koskeviin ennakointeihini.

Monesti dialogissa käy niin, että jonkun toisen osallistujan puheet saavat minut kyseenalaistamaan omia huolia ja toiveitani. Kun kuulen toisten keskustelijoiden luottavaisia näkymiä tulevaan, saattavat omat huoleni huojentua, tai päinvastoin, saatan havaita olleeni aivan liian huoleton tulvaisuudessa häämöttämien uhkien edessä.

Yhtä lailla toisten osallistujien kuunteleminen voi johtaa minut tekemään aivan uudenlaisia olettamuksia asioiden syy-seuraussuhteista. ”En ollut koskaan aikaisemmin miettinyt sitä, mitä tämä näistä meidän tekemistämme päätöksistä seuraa tässä taloyhtiössä asuville eläkeläisille.”, ”Teitä kuunnellessani tajuan, että en ole koskaan edes ajatellut, että kahvitauoilla on näin suuri merkitys meidän työyhteisöllemme.”

Tulevaisuudella kannattaa leikkiä

Erityisesti silloin kun tulevaisuuteen liittyy paljon tuntematonta ja epäselvyyttä, voidaan dialogissa syventyä erilaisten mahdollisuuksien tutkimiseen. Tällöin kannattaa ottaa vakavissaan ihmisen poikkeuksellinen taito eläytyä yhdessä kuvitteellisiin asiantiloihin eli kyky leikkiä. Dialogissa tapahtuva leikki voi olla hyvinkin totista. Olennaista on se, että ihmisen rohkenevat kuvittelemaan yhdessä – toistensa ideoita jatkokehitellen – jotakin yhdessä valittua näkymää tulevaisuudesta.

Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että valitaan syvemmän keskustelun aiheeksi joku tietty olettamus tulevaisuudesta ja tutkitaan sitä yhdessä. ”Oletetaan, että päätämme ottaa ison lainan ja uudistamme taloyhtiön piha-alueet viihtyisimmiksi. Millaista elämä täällä olisi?”, ”Pahin pelkomme firman taloustilanteesta toteutuu. Miten silloin toimimme?”

Kun ryhdytään tutkimaan tulevaisuutta leikin keinoin, fasilitaattorin on hyvä pitää mielessä erityisesti kaksi seikkaa. Yhtäältä on tärkeää, että jokainen dialogiin osallistuja saa osallistua kuvitteellisen tulevaisuuden kehittelyyn omalla tavallaan ja jokaisen ehdotukset tilanteen kehittelyssä ovat lähtökohtaisesti yhtä arvokkaita. ”Miten sinä näet tämän tilanteen? Mihin suuntaan jatkaisit siitä, mitä muut ovat tuoneet esiin?” Toisaalta on syytä varjella yhdessä rakentuvan tulevaisuuskuvitelman johdonmukaisuutta. ”Minusta vaikuttaa siltä, että tuo sinun ehdotuksesi lähtee liikkeelle hyvin erilaisesta lähtökohdasta kuin tämä nykyinen. Sopiiko, että tutkitaan sitä tarvittaessa erikseen ja pysytellään vielä hetki tässä nykyisessä lähtökohdassa?”

Erinomainen dialoginen menetelmä tulevaisuuden leikkisälle tutkimiselle on Tom Arnkilin työryhmän kehittämä ”Tulevaisuuden muistelu”. Kyseessä on menetelmä, jossa dialogia käyvä ryhmä asettaa itsensä johonkin tulevaan hetkeen (vaikkapa vuoden päähän nykyhetkestä) ja ”muistelee” yhdessä, miten tähän hetkeen on päädytty. Mitkä asiat mahdollistivat hyvän kehityksen ja kuka teki mitäkin? Tulevaisuuden muistelu on alun perin kehitetty vaikeissa elämäntilanteissa olevien perheiden tarpeisiin, mutta sitä voi luovasti soveltaa monissa eri yhteisöissä ja tilanteissa. Tulevaisuuden muistelua voi käyttää yhtä lailla vaikkapa työyhteisön kehittämisessä, organisaation strategiatyössä, urheilujoukkueen valmennuksessa kuin maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisujen hahmottelemisessa.

Yhdessä luotu visio muuttaa maailmaa

Mielikuvituksen ja leikin voimalla voidaan myös synnyttää yhdessä tulevaisuutta koskevia visioita, eli kyseisen yhteisön toimintaa ohjaavia tulevaisuusnäkyjä. Dialogi auttaa tekemään visioista eläviä, riittävän kunnianhimoisia mutta samalla realistisia sekä aidosti yhteisiä.

Kun tulevaisuutta hahmotetaan dialogissa kaikkien osallistujien ainutlaatuisten kokemusten voimin, niin yhteisestä visiosta voidaan saada ainutlaatuisen elävä. Innostava visio elää ihmisten mielikuvissa monin eri tavoin. Konkreettisten suunnitelmien ohella elähdyttävään visioon liittyy voimallisia kuvia, tunteita liikuttavia tunnelmia ja älyllisesti kirkkaita ideoita.

Dialoginen keskustelu auttaa myös tekemään visiosta riittävän kunnianhimoisen siten, että se kuitenkin pysyy riittävän realistisena. Dialogin osallistujat voivat visiota luodessaan pohtia hyvinkin tarkkaan sitä, millaisin keinoin (millaisten syy-seuraussuhteiden avulla) haluttu tulevaisuus todellisuudessa saadaan aikaiseksi. Matka tulevaan ei kuitenkaan aina tarvitse yksityiskohtaista tiekarttaa. Tärkeintä on, että tulevaisuusnäky innostaa ja auttaa yksilöitä suuntaamaan omat voimansa yhteiseen päämäärään.

Dialogin avulla voidaan myös luoda aidosti yhdessä rakennettuja visioita. Kun ihmiset kokevat, että he ovat olleet mukana muovaamassa yhteisön tulevaisuusvisiota, niin he ovat yleensä silloin myös sitoutuneita viemään sitä eteenpäin. Jokaisen ei tarvitse nähdä visiota täsmälleen samalla tavalla. Riittää että kukin ymmärtää, miten juuri hän voi viedä visiota eteenpäin arkisessa toiminnassa. Silloin pienetkin teot auttavat edistämään yhteistä hyvää ja yksilö voi tuntea kuuluvansa osaksi yhteisöä, jossa juuri hänen ainutlaatuisella panoksellaan on korvaamaton merkitys.

Yksilöitä syvästi liikuttavat visiot tulevaisuudesta voivat muuttaa maailmaa – itse asiassa ne ovat ainoita käytössämme olevia voimia haluamamme tulvaisuuden luomiseksi.

Fasilitaattorin ohjeet

• Kuuntele dialogin osallistujien puheessa ilmeneviä tulevaisuusnäkymiä: huolia, toiveita, olettamuksia ja arvauksia.
• Kiinnitä huomioita myös siihen, miten suhde tulevaisuuteen ilmenee asennoissa, eleissä, ilmeissä ja äänessä. Kysy tarvittaessa näiden eleiden merkitystä.
  ”Huomaan, että olet aika tuskastuneen oloinen tämän asian X suhteen. Millaisia huolia tulevasta sinulla siihen liittyy?”
• Tartu puheessa esiin tulleisiin toiveisiin, huoliin, olettamuksiin ja arvauksiin.
  ”Monet teistä ovat tuoneet esiin, että asian X muuttuminen ei tule tuottamaan haluttuja tuloksia. Mitä tästä muutoksesta sitten teidän käsityksenne mukaan tulee seuraamaan?”
• Pyydä aktiivisesti kuvittelemaan tulevaa.
  ”Olet hyvin innostunut X:stä. Kerro lisää siitä, miten näet asioiden kehittyvän jatkossa.”
• Auta osallistujia tarkentamaan ja korjaamaan omia näkemyksiään tulevaisuudesta toisten esiin tuomien kokemusten avulla.
  ”Kun olette kuunnelleet toisianne, niin onko käsityksenne tulevaisuudesta jotenkin muuttunut: tarkentunut, monipuolistunut tai jopa kokonaan muuttunut toisenlaiseksi?”
• Valitkaa joku mahdollinen tulevaisuusnäky ja kehitelkää sitä leikillisen keskustelun avulla.
  ”Pysähdytään hetkeksi tähän asiaan X. Kuvitellaan yhdessä, että se tulee toteutumaan. Mitä ajattelette, että siitä seuraisi teille itsellenne, muille ihmisille ja laajemmin tälle meidän maailmallemme?”

Lukuvinkkejä

Kai Alhanen. Dialogi demokratiassa. Gaudeamus: 2016.
Luvut 6. Kuvittelu ja 8. Leikki

Jaakko Seikkula & Tom Arnkil. Dialoginen verkostotyö. THL: 2009.
Luku 5. Ennakointidialogeja huolten vähentämiseksi