Millainen on inspiroiva keskustelu? Sain puhua vapaasti itselleni tärkeistä asioista. Muilla keskustelijoilla oli kiinnostavaa sanottavaa. Keskustelu johti johonkin uuteen ja yllättävään.

Parhaimmillaan dialogiset keskustelut ovat inspiroivia. Tähdätessään paremman  ymmärryksen syntymiseen, dialogit ovat ensi sijassa oppimistilanteita. Niinpä niitä säätelevät samat tekijät kuin ihmisen oppimista yleensäkin. Oppimispsykologisten tutkimusten valossa tiedämme, että ihminen oppii parhaiten sellaisessa tilanteessa, joka on samanaikaisesti turvallinen mutta myös jollain tavoin jännittävä.

Turvallisuutta vaaditaan siihen, että ihmiset uskaltautuvat kokeilemaan uusia asioita. Jännitystä tarvitaan siihen, että he haluavat tehdä niin. Kun löytyy oikeanlainen turvallisuuden ja jännittävyyden tasapaino, niin oppiminen on syvällistä ja usein myös innostavaa.

Dialogin yhteydessä on pohdittu paljon turvallisuuden luomista. Jännityksen synty on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Dialogin yhteydessä on pohdittu paljon turvallisuuden luomista. Jännityksen synty on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämä on ymmärrettävää, sillä melkein aina – erityisesti kun ollaan toisille vieraita tai kun puhutaan vaikeista asioista – pitää aluksi keskittyä turvallisuuden rakentamiseen. Keskustelun pelisäännöt, virittäytyminen toisiin osallistujiin ja heidän kokemuksiinsa ja keskustelun ohjaajan luottamusta herättävä toiminta lisäävät asteittain turvallisuutta dialogissa. Kun luottamuksen tunne on syntynyt, niin saattaa käydä siten, että keskustelu jää kohteliaaksi ajatusten vaihdoksi. Dialogi ei syvene, intohimot eivät liikahda.

Miten sitten dialogissa voidaan lisätä jännitystä?

On selvää, että erimielisyydet ja konfliktit kasvattavat yleensä automaattisesti tilanteen jännittävyyttä, pahimmillaan jopa oppimisen tukahduttavaan ahdistumiseen saakka. Ne eivät ole kuitenkaan ainoita jännitystä tuovia seikkoja. Jännittävyyttä lisää usein hämmentävien, outojen ja odottamattomien seikkojen ilmaantuminen keskusteluun: käsiteltävä asia herättää osallistujissa aivan erilaisia tunteita, eri henkilöt liittävät asian toisistaan poikkeaviin yhteyksiin, näkemyksiä perustellaan keskenään ristiriitaisilla kokemuksilla.

Mistä tällaiset yllätykset kumpuavat? Vastaus on yksinkertainen mutta monisyinen. Jännitys syntyy siitä, kun ihmisten erilaiset kokemukset kohtaavat toisensa jollain uudenlaisella tavalla. Tästä syystä on olennaista, että dialogissa tuodaan esiin rikkaasti ihmiskokemuksen koko kirjo: ajatukset, havainnot, tunteet, muistot ja mielikuvat. Aluksi on siis huolehdittava siitä, että dialogin osallistujat ilmaisevat monipuolisesti omia kokemuksiaan. Usein on pyydettävä heitä puhumaan ajatusten lisäksi myös havainnoista ja mielikuvista, houkuteltava esiin tunteita ja muistoja.

Kun puhe kokemuksen eri ulottuvuuksista on käynnissä on tartuttava niissä piileviin eroihin. Missä kohden koemme dialogin aiheena olevat asiat eri tavoin? Mikä on eroissa hämmentävää? Mistä nämä erot kumpuavat? Kysy lisää kokemuksista!

Kuka lisää jännitystä dialogiin?

Viime kädessä jännityksen lisääminen on dialogin fasilitaattorin vastuulla. Hän voi valmistautua jännityksen kasvattamiseen miettimällä vaikkapa seuraavanlaisia asioita. Mikä tässä aiheessa hämmentää, ärsyttää ja innostaa minua? Millaiset kokemukset ovat vaikuttaneet minun käsityksiin asiasta? Mikä ihmetyttää toisten suhtautumisessa? Missä piilee tämän asian käsittelyn latteuteen liittyvät vaarat? Mikä yllättäisi minut? Mikä on keskusteluaiheemme suuri mysteeri minulle?

Sen ohella, että on miettinyt tällaisia kysymyksiä etukäteen, on syytä kuunnella ja havainnoida tarkkaan, mitä keskustelijat tuovat esiin. Kannattaa myös venyttää omaa mielikuvitusta toisten kokemusten kuvittelemiseksi, jotta näkee mielessään ne tilanteet ja tapahtumat, joista toiset puhuvat. Kun hämmentävä ja yllättävä seikka ilmaantuu dialogin fasilitaattorin mieleen, voi kokeilla sanoa jotain siitä ääneen. Hämmentyvätkö muutkin siitä? Onko se myös heille yllättävä? Kenties provosoiva?

FASILITAATTORIN MUISTILISTA

• Valmistaudu etukäteen tuomaan dialogiin sekä turvallisuutta että jännittävyyttä
• Luo turvallisuutta: omalla toiminnalla, pelisäännöillä, virittäytymisellä aiheeseen ja toisiin keskustelijoihin
• Pidä huolta, että keskustelijat puhuvat monipuolisesti omista kokemuksistaan. Kiinnitä huomiota kokemuksen eri ulottuvuuksiin
• Kiinnitä huomiota keskustelijoiden välisiin kokemuseroihin
• Nosta esiin sinua pohdituttavia seikkoja: epäselvyyksiä, yllätyksiä, jännitteitä
• Kutsu keskustelijat mukaan luomaan jännittävyyttä

Jos haluat kasvattaa fasilitointi-osaamistasi jännityksen lisäämiseksi, siihen on mahdollisuus myös DialogiAkatemian koulutuksissa.